Uutiset

“Vaaleista on puuttunut keskustelu geopolitiikasta” – Tutkija Mika Aaltola herättää päättäjiä ajamaan Suomen etua

Mika Aaltola vaatii uutuuskirjassaan Suomea pitämään huolta omasta edustaan ulkopolitiikassa, sillä niin tekevät kaikki maailman kilpailevat suurvallatkin tulevaisuudessa.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kuvailee kirjassaan, miten Suomen pitää reagoida muuttuneeseen maailmaan. Kuva: Mauri Ratilainen
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kuvailee kirjassaan, miten Suomen pitää reagoida muuttuneeseen maailmaan. Kuva: Mauri Ratilainen

Nykyinen ja tulevaisuuden geopolitiikka ei näyttäydy Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan niinkään sotimisena, vaan suurvaltojen taisteluna maailmantalouden virroista, kuten energiasta, rahasta ja liikenteestä.

Tästä esimerkkejä ovat Itämeren kaasuputket, Airiston helmi ja Tallinnan tunneli. Itämeren kaasuputkilla Venäjä ottaa haltuunsa Euroopan energiavirtoja, joista myös muut suurvallat olisivat kiinnostuneita.

Maailman johtavia pelureita ovat Yhdysvallat ja nouseva Kiina sekä taloudellisesti heikentyvä mutta sotilaallisesti voimakas Venäjä.

– Vaaleista on puuttunut keskustelu kilpaillusta maailmanjärjestyksestä, Aaltola sanoo.

Hän on juuri julkaissut kirjan Poutasään jälkeen, joka kertoo Suomen muuttuneesta geopoliittisesta tilanteesta. Poutasää oli lyhyt aika Neuvostoliiton romahtamisen ja Krimin valtauksen välillä.

Nyt on selvää, että liberaalin demokratian paraatimarssi on ohi. Kaikesta tulee epävarmempaa ja vaikeammin ennustettavaa, mikä heijastuu myös talouteen ja sisäiseen turvallisuuteen.

“Amerikka ensin, Kiina ensin, Venäjä ensin”

Tulevaisuudessa suurvallat tuijottavat Aaltolan mukaan yhä enemmän omia etujaan. Siksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan voi ennustaa vaikeuksia.

– Politiikka on Amerikka ensin, Kiina ensin, Venäjä ensin. Mistä tahansa sopimisesta tulee vaikeampaa ja jo olemassa olevat sopimukset rapautuvat.

Samalla maailmankauppaan tulee erilaisia tulleja ja kauppasotia. Suurvallat pyrkivät saamaan maailmantaloudelliset solmukohdat hallintaansa. Solmukohdat kasvavat, syrjäseudut kuihtuvat.

Helsingillä on mahdollisuus olla yksi solmukohta Aasian näkökulmasta, mihin liittyy Kiinan into rahoittaa Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelia. Solmukohtana saa etuja, mutta samalla joutuu suurvaltapelin kohteeksi. Suomen sijainti kiinnostaa myös Venäjää ja Yhdysvaltoja.

Aaltola peräänkuuluttaa päättäjiä heräämään siihen, että Suomen etua on ajettava.

– Maailma ei ole mukavia asioita täynnä. Demokratia on haasteen alla. Meillä on erityisiä intressejä. Niitä pitää tarkentaa ja pelisilmää käyttäen korostaa.

Ulkopoliittinen liikkumatila laajempi kuin koskaan

Suomen etuun liittyy ulko- ja turvallisuuspoliittisesti mahdollisimman laaja liikkumatila. Tämä asia on Aaltolan mukaan hoidettu hyvin, sillä liikkumatila ei itsenäisen Suomen aikana ole koskaan ollut laajempi. Presidentti Sauli Niinistö saa tästä kiitosta.

Käytännössä liikkumatila tarkoittaa sitä, että Suomi pitää mahdollisimman hyviä suhteita Venäjään samalla kun käytössä on Nato-optio. Aaltola ei hätkähtänyt pääministerikandidaatti Antti Rinteen (sd.) lausunnosta, että Suomea ei välttämättä hyväksyttäisi Natoon.

– Rinteen kommentti oli analyyttinen, koska epävarmuudet ovat nousseet. Nato-jäsenyys ei ole mikään taivaanlahja, Aaltola sanoo.

Taloudellisesti Suomen etuihin kuuluu pitää kauppa mahdollisimman vapaana ja vakaana.

– Rauhallisia aikojakin on edessä, ja Suomen pitää tukea ja vakauttaa niitä.

Venäjällä yhä ydinaseet

Yksi epävarmuutta lisäävä tekijä on Venäjän uusi ydinasedoktriini, jossa se valmistautuu käyttämään ydinasetta rajatuissakin konflikteissa. Vaikka tämä uhka ei koskaan toteutuisi, se pitää ottaa huomioon.

– Sopimusten purkautuminen ei ole hyvä asia. Se lisää koordinoimattomuuden mahdollisuuksia, sanoo Aaltola.

Mika Aaltola on yksi ehdokkaista Ulkopoliittisen instituutin seuraavaksi johtajaksi. Hänellä on kaksi vastaehdokasta, jotka ovat Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Ojanen ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Näistä tunnistaa poutasään lopun

Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta vuonna 2014. Euroopan unioni joutuu varautumaan siihenkin vaihtoehtoon, että Venäjä voi aloittaa sodan Euroopassa.

Euroopan pakolaiskriisi vuonna 2015 ja terrorismin lisääntymien lisäsivät kansallismielisten puolueiden kannatusta Euroopassa.

Britannia äänesti brexitin eli eron EU:sta vuonna 2016. Kehitys oli takaisku liberaalin demokratian ja globalisaation leviämiselle. Britit halusivat eristäytyä.

Yhdysvallat äänesti valtaan presidentti Donald Trumpin vuonna 2016. Trump tekee paluun eristäytyvään Amerikka ensin -politiikkaan, jopa hylkää Yhdysvaltain asemia maailmalla.

Kiina leviää rahoittamillaan hankkeilla ympäri maailmaa. Rahoitus synnyttää riippuvuutta Kiinasta, mikä mahdollistaa vallankäytön.

Kaupallinen yhteistyö