Uutiset

Vaalijohtaja Jääskeläinen torjuu arvostelun hitaasta varautumisesta koronavaaleihin – "Kunnat saivat ensimmäiset ohjeet lokakuussa"

Ministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoo, että ajatus viikon ennakkoäänestyksestä kuntavaaleista esiteltiin puoluesihteereille elokuussa. Ensimmäiset ohjeet koronavaalien järjestämisestä lähtivät kunnille lokakuussa. Sähköisen äänestysjärjestelmän rakentaminen ei onnistuisi kahdessa kuukaudessa. Etä-äänestykseen myös sisältyisi vaalisalaisuuteen liittyviä riskejä.
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen torjuu arvostelun hitaasta heräämisestä koronavaaleihin. Jääskeläinen kuvattuna ennen edellisiä kuntavaaleja 2017. Kuva: Mauri Ratilainen
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen torjuu arvostelun hitaasta heräämisestä koronavaaleihin. Jääskeläinen kuvattuna ennen edellisiä kuntavaaleja 2017. Kuva: Mauri Ratilainen / Com.pic, arkisto

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen torjuu arvostelun myöhästymisestä kuntavaalien järjestelyissä. Jääskeläinen kertoo, että ensimmäiset ohjeet kunnille vaalien terveysturvallisesta järjestämisestä lähetettiin lokakuussa.

Oikeusministeriön osalta valmistelut oli aloitettu jo elokuussa. Jääskeläisen mukaan niitä esiteltiin tuolloin myös puoluesihteereille.

– Puoluesihteereille esitimme tuolloin, että yhden viikon ennakkoäänestysaika olisi riittävä. Sen jälkeen lähestyimme kuntia lokakuussa, jolloin ne saivat ensimmäiset ohjeet, miten koronatilanteeseen pitää vaaleissa varautua, Jääskeläinen kertoo.

Kuntavaalit oli alun perin määrä järjestää 18. huhtikuuta. Oikeusministeriö päätyi kuitenkin viime lauantaina esittämään vaalien siirtämistä kahdella kuukaudella. Uudeksi päiväksi valikoitui kesäkuun 13. Ennakkoäänestysaika pitenee kahteen viikkoon.

Puolueista vaalien siirtoa vastusti lopulta vain perussuomalaiset. Myös muut puolueet ovat kuitenkin pitäneet siirtämistä ongelmallisena ja arvostelleet oikeusministeriötä liian myöhään aloitetuista valmisteluista turvallisen äänestäminen takaamiseksi.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo kuntien saaneen ministeriöltä hyvin tietoa vaalien järjestämisestä. Tiedon vaalien siirtämisestä liitto sai tosin median kautta.

– Poliittinen päätöksenteko on ollut hidasta. Päätös vaalien siirtämisestä tuli aika viime tipassa. Koronaviruksesta ja vaalien siirrosta aiheutuvat kustannukset pitää kartoittaa tosi tarkkaan, koska valtion odotetaan korvaavan kustannukset, Karhunen sanoo.

Järjestelyihin vain vähän muutoksia

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) suhtautui kriittisesti vaalien siirtoon, vaikka ministeriön virkamiehet olivat esittäneet sitä jo aiemmin. Henrikssonin kanta kuitenkin muuttui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimpien ennusteiden takia. THL arvioi, että tartuntatilanne voi huhtikuussa olla niin paha, että vaalien turvallinen järjestäminen olisi hankalaa.

Jääskeläinen pitää siirtoa perusteltuna. Kesäkuussa rokotuskattavuuden odotetaan olevan merkittävästi huhtikuuta parempi.

– Kahden viikon ennakkoäänestys kesäkuussa edesauttaa siinä, ettei äänestyspaikoille syntyisi kovin paljon ruuhkia.

Jääskeläisen mukaan lykkääminen ei tuo pidennetyn ennakkoäänestyksen lisäksi juuri muita muutoksia järjestelyihin.

– Kunnat käyttävät lisäajan siihen, että ne hankkivat ennakkoäänestyspaikat ja vaalihenkilöstön myös toiselle ennakkoäänestysviikolle.

Ei etä-äänestykselle

Jääskeläinen torjuu ajatuksen sähköisestä etä-äänestyksestä kuntavaaleissa.

– Sähköisen äänestysjärjestelmän rakentamiseen pitäisi varata vuosikausia. Sähköiseen äänestykseen myös sisältyisi isoja riskejä.

Sähköistä äänestämistä selvitettiin Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella. Selvityksen mukaan etä-äänestykseen liittyy enemmän uhkia kuin hyötyjä.

Myös oikeusministeri Henriksson suhtautuu sähköiseen äänestykseen skeptisesti.

– Uutta selvitystä ei lähiaikoina nähdäkseni tarvita. Koronatilannekaan ei muuta arviota, koska nettiäänestyksen suurimpina riskeinä nähtiin palvelunestohyökkäykset, tietomurrot, vaalisalaisuuden murtaminen ja vaalien tuloksen vääristäminen sekä valvomattomasta äänestämisestä johtuva mahdollisuus äänestäjien manipulointiin, Henriksson totesi Lännen Medialle helmikuun alussa.

Kuntavaalien siirto kahdella kuukaudella tuo uurnille uusia äänestäjiä, sillä äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät. Oikeusministeriöllä ei vielä ole tiedossaan, kuinka paljon uusia äänioikeutettuja on.

– Kyse ei kuitenkaan ole luvuista, joilla olisi vaikutusta järjestelyihin. Pitää muistaa, että joukosta valitettavasti myös poistuu nykyisiä äänestäjiä, Jääskeläinen toteaa. LM-FL

Ulkosuomalaiset eivät äänestä

Kuntavaaleissa saavat äänestää viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät henkilöt.

Äänioikeus on sidottu kyseisessä kunnassa asumiseen.

Pysyvästi ulkomailla asuvat suomalaiset eivät ole äänioikeutettuja kuntavaaleissa.

Äänioikeutettuja ovat tietyin ehdoin myös kunnassa asuvat ulkomaiden kansalaiset.

Kuntavaalien 2017 äänestysaktiivisuus oli 58,8 prosenttia.

1964 äänestysaktiivisuus nousi peräti 79,3 prosenttiin.

Uusimmat

Fingerpori

comic