Uutiset

Vaalirahakikkailu näyttäisi palanneen – keskibudjetit laskivat edellisistä vaaleista, mutta usean vaalitukena saadun euron alkuperä jää yhä pimentoon

Kaikki istuvat kansanedustat saivat vaalirahailmoituksensa jätettyä Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV) määräaikaan mennessä. Tutkija Tomi Venho arvioi Lännen Medialle, millaisia muutoksia ilmoituksista löytyi aiempiin verrattuna.
Vaalirahoitusilmoitusten perusteella eduskuntaan tuli huhtikuussa 2019 valituksi keskimäärin pienemmillä vaalibudjeteilla kuin aikaisemmissa vaaleissa. Kuva: Joel Maisalmi / Arkisto
Vaalirahoitusilmoitusten perusteella eduskuntaan tuli huhtikuussa 2019 valituksi keskimäärin pienemmillä vaalibudjeteilla kuin aikaisemmissa vaaleissa. Kuva: Joel Maisalmi / Arkisto

Vaalirahoitusta vuosien ajan tutkinut VTT Tomi Venho kiinnittää huomionsa pariin seikkaan, jotka herättävät huomiota kun hän vertailee kevään eduskuntavaalien vaalirahoitusilmoituksia aiempiin vuosiin.

“Läpi mentiin vähemmällä rahalla”

Vaalirahoitusilmoitusten perusteella eduskuntaan tuli huhtikuussa 2019 valituksi keskimäärin pienemmillä vaalibudjeteilla kuin aikaisemmissa vaaleissa.

– Huomiota herättävän moni ehdokas meni nyt läpi alle 10 000 euron budjetilla, joka on vaalibudjettina poikkeuksellisen pieni.

Venhon alustavien laskelmien mukaan keskimääräinen kampanjointiin käytetty rahasumma jäi nyt 36–37 000 euroon.

– Kyse on vielä arviosta, mutta summa näyttäisi jäävän selvästi viimekertaisesta. Vaikka toisinaan muuta annetaan ymmärtää, vaalibudjetit eivät ole kasvaneet vaali vaaleilta. Vuoden 2007 vaalit ovat yhä toistaiseksi kalleimmat Suomessa koskaan järjestetyt eduskuntavaalit, Venho korostaa.

“Rahan alkuperä jää pimentoon”

Maan tavaksi ristitty käytäntö näyttäisi säilyvän sitkeästi osana vaalirahoituskuvioita.

Venho kummastelee, kuinka lyhyessä ajassa viime vuosikymmenen vaalirahakohun karut opetukset ovatkaan voineet unohtua.

– Vaalirahailmoitusten tulorakenteessa näkyy taas selvästi paljon sellaista rahaa, jonka alkuperä jää pimentoon.

Puoluetta lähellä oleva yhdistys voi vaalirahoituksesta säädetyn lain mukaan tukea yksittäisen ehdokkaan kampanjointia yli 6 000 eurolla, ja joka kymmenennen istuvan kansanedustajan vaalirahoitusilmoituksissa tämä raja ylittyykin.

– Ei ole laitonta ottaa omalta puolueelta tukea yli 6 000 euroa, Venho muistuttaa.

Sen sijaan muissa tapauksissa ehdokas tai ehdokkaan tukiryhmä saa ottaa vastaan samalta tukijalta enintään 6 000 euroa. Tähän kompastui esimerkiksi Liike Nytin johtohahmo Harry “Hjallis” Harkimo vaalirahoitusilmoituksessaan.

Harkimo ilmoittaa vastaanottaneensa tukea kampanjaansa liikkeeltä noin 39 000 euroa, mikä ei ole lain mukaista, sillä Liike Nyt ei ole puolue.

Poissalollaan loistavat Nuorisosäätiöt ja Ohjelmatyöt

Vaalirahakohussa ryvettyneiden yhdistysten tai säätiöiden nimiä ei tukijoiden joukossa näy, sen sijaan monen ehdokkaan takana on useampiakin puolueiden kunnallisjärjestöjä ja paikallisyhdistyksiä.

– Näitä käytetään yleisesti vaalirahoituksen keräämisessä. Tukirahojen alkuperä jää pimentoon, koska Valtiontalouden tarkastusviraston valvonta ei ulotu kunnallisjärjestöjen tai paikallisyhdistysten kirjanpitoon.

Pimentoon jää myös monen tukiyhdistyksen keräämän rahasumman alkuperä. Esimerkiksi demarikansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta ei ole laittanut vaalityöhön lainkaan omaa rahaansa, mutta ilmoittaa vastaanottaneensa Oikeudenmukainen Suomi -nimiseltä yhdistykseltä eli omalta tukiyhdistykseltään 32 000 euroa vaalitukea.

Vaalirahoitusilmoituksesta kuitenkaan ei käy ilmi, mistä tukiyhdistyksen saamat lahjoitukset ovat muodostuneet.

Vaalityöhön käytetyt rahasummat vaihtelevat kansanedustajien omien ilmoitusten perusteella muutamasta satasesta pitkälti yli 100 000 euroon.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat