Uutiset

Vähemmän raivoa, pienemmät aivot – Ihminen on alkanut muistuttaa kasvoiltaan simpanssin poikasta

Noin 20 000 vuoden ajan ihmisen aivot ovat surkastuneet.

Evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala Turun yliopistosta toteaa, että aivojen koko on pienentynyt jo 1 500 kuutiosenttimetristä 1 350 kuutiosenttimetriin.

-Vasta nyt on alettu ymmärtää, mistä se johtuu.

Rantala kertoo Venäjällä 1960-luvulla tehdystä tutkimuksesta. Siellä ryhdyttiin jalostamaan hopeakettuja, ja joka vuosi lisääntymään valittiin vähiten aggressiivisia yksilöitä.

Kahdeksan sukupolven jälkeen ne alkoivat muuttua samanlaisiksi kuin kesyt koirat.

-Niiden kuono lyheni, aivot surkastuivat ja käytös muuttui. Ne alkoivat haukkua kuin koirat. Niiden värityskin muuttui.

Sama ilmiö on Rantalan mukaan toistettu myös rotilla ja minkeillä. Kun vähiten aggressiivisia yksilöitä valitaan lisääntymään, eläinten piirteet alkavat muuttua.

Suuret ryhmät suosivat kiltteyttä

Ihmisen elämä alkoi muuttua noin 20 000 vuotta sitten.

-Ihminen kesytti eri eläinlajeja. Omaksuttiin maatalous ja karjanhoito. Kulttuurievoluutio muuttui. Kun ihminen ryhtyi elämään suuremmissa sosiaalisissa ryhmissä, luonnonvalinta alkoi suosia vähemmän aggressiivisia yksilöitä, Rantala kertoo.

Sen seurauksena lapsenomaiset piirteet säilyivät aikuisuuteen asti, ja nykyihminen alkoi muistuttaa kasvoiltaan simpanssin poikasta.

-Tämä voi kuulostaa vähän utopistiselta. Kun olemme alkaneet ymmärtää, mitä yksilön kehityksen aikana tapahtuu, sen on osoitettu pitävän jopa paikkaansa, hän vakuuttaa.

-Jos vertaa esimerkiksi simpansseihin, ne sotivat jatkuvasti keskenään ja ovat tosi aggressiivisia. Vastaavasti bonoboilla (kääpiösimpanssi) valinta on suosinut vähemmän aggressiivisia yksilöitä, ja niiden kasvot ovat muuttuneet samaan suuntaan kuin nykyihmisellä.

Syy löytyy hermopienasta

Kaikki liittyy evoluutiobiologin mukaan hermopienaan, joka on väliaikainen solurypäs ja syntyy alkion kehityksen aikana.

Hermopienan solut muodostavat muun muassa ihon pigmentin soluja, kasvojen luita ja rustoja sekä monia hermoston soluja.

Mitä vähemmän ihmisellä on hermopienan soluja, sitä söpömmät kasvot hänellä on. Ihmisen leuka ja kulmahampaat ovat myös pienentyneet.

Kun luonnonvalinta on suurissa ryhmissä suosinut säyseitä ja yhteistyökykyisiä yksilöitä, geenit ovat muokanneet ihmiskehoa.

-Ja se on johtanut aivojen pienenemiseen. Tämä on osoitettu eläinkokeissa, Rantala sanoo.

Mitä meillä on odotettavissa tulevaisuudessa?

Aivojen kutistuminen ei hänen mukaansa tarkoita suinkaan sitä, että 20 000 vuotta sitten saavutimme älyllisen huippumme ja nyt luisumme vain alamäkeä.

Aivojen koko ei ole ainoa älykkyyttä kuvaava tekijä.

-Ihminen ei ole muuttunut tyhmemmäksi. Vaikka aivot ovat pienentyneet, luonnonvalinta on suosinut aivojen eri osien välistä yhteisvaikutusta, poimuttumista ja muuta.

Nyky-yhteiskunnassa lisääntyminen on kuitenkin muuttunut niin, että koulutetuimmat ihmiset tekevät vähemmän lapsia.

-Älykkyys on voimakkaasti perinnöllistä ja jos sama jatkuu, ihminen muuttuu tyhmemmäksi. Viimeiset sata vuotta valinta ei ole suosinut kaikista älykkäimpiä ihmisiä, Rantala toteaa.

Tulevaisuutta on kuitenkin hankala ennustaa. Luonnonvalinta on sattuman varassa, ja ihmisen omat valinnatkin hankalasti ennustettavissa.

Asiasanat

Uusimmat