Uutiset

"Vaihe saattaa kestää huomattavan pitkään" – Professorin mukaan todistukset koronarokotuksesta ovat tulevan matkailun edellytys

Matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta uskoo, että todistus koronarokotuksesta vaaditaan matkustajilta vielä pitkään. Sitä voitaisiin valvoa esimerkiksi kasvojen tunnistuksen kautta.
Matkailumaantieteen professori uskoo, että korona muuttaa lentokenttien rakenteita samaan tapaan kuin aiemmin terrori-iskut. Kuva: Mauri Ratilainen
Matkailumaantieteen professori uskoo, että korona muuttaa lentokenttien rakenteita samaan tapaan kuin aiemmin terrori-iskut. Kuva: Mauri Ratilainen

Rokotustodistukset ovat edellytys sille, että kansainvälinen matkailu alkaa uudelleen. Näin arvioi matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta.

Pohdinnan paikka on siinä, miten lainsäädäntö todistuksiin taipuu ja miten käytännöt harmonisoidaan.

Saarinen uskoo, että EU:n sisälle saadaan yhtenäinen käytäntö, jonka voisi ulottaa myös Atlantin yli. Siinä valtiot vaatisivat rokotustodistukset ja lentoyhtiöt vaatimusta noudattaisivat. Saarisen mukaan rokotustodistuksen tulee olla yhtenäinen samaan tapaan kuin kansainvälinen ajokortti. Kansalliset rokotustodistukset eivät toimi, jos ne eivät ole monikielisiä.

– Pieniä innovaatioita tarvitaan ja EU-mittakaavassa hallintojumppaa, hän sanoo.

Rokotustodistus pitää Saarisen mukaan teknisesti sitoa joko kasvoihin tai passiin.

– Kasvojen tunnistuksen kautta on kehitetty rokotuksen tarkistusta. Nyt automaattinen passintarkastus toimii samalla periaatteella.

Saarisen mukaan Alankomaat vaatii jo nyt kansainvälistä rokotustodistusta. Samoin keltakuumerokotuksesta vaaditaan yleisesti todistusta, jos on käynyt riskimaassa.

Saarisen mukaan rokotustodistusvaihe saattaa kestää hyvinkin pitkään.

– Rikkaassa pohjoisessa rokotukset ovat käynnissä, mutta iso osa maailmaa ei ole niitä vielä edes aloittanut. Voi kestää huomattavan pitkään, että esimerkiksi itäinen ja läntinen Afrikka saadaan rokotusten piiriin.

Korona muuttaa lentokenttien rakenteita, uskoo professori

Korona muuttaa lentoasemien ja terminaalien rakenteita luultavasti samaan tapaan kuin vuoden 2001 terrori-iskut aikoinaan, uskoo Saarinen.

– Hygieniataso, rokotustodistukset biometrisesti jossain vaiheessa, automaattinen lämmön mittaus, hän luettelee.

Saarisen mukaan tarpeen on myös jonkinlainen automaatio, jolla papereiden vaihtoa kädestä toiseen saadaan vähennettyä.

Milloin lentokentille ja matkailemaan sitten taas pääsee? Saarisen omat arviot menivät uusiksi, kun rokotusten hitaus ja saatavuusongelmat paljastuivat.

– Hyvin vaikea on ottaa kantaa aikatauluun. Matkailu on sidoksissa rokotustilanteeseen. Ei riitä, että meillä tai Britanniassa rokotukset ovat käynnissä, vaan ne on oltava molemmissa, jotta matkustuskupla on mahdollinen.

Saarisen mukaan oletus on, että matkailu käynnistyy lähialueilta ja etenee vähitellen Keski-Euroopan suuntaan. Laumasuoja EU:n tasolla mahdollistaisi EU-alueen matkailun. Toisaalta esimerkiksi Thaimaassa koronatilanne on saatu pidettyä kurissa melko hyvin.

”Tuskin heti alkuun halutaan aurinkorannoille vieri viereen”

Koronan pitempiaikaisista vaikutuksista matkailuun on erilaisia koulukuntia. Saarisen mukaan osa toivoo, että mahdollisimman nopeasti palattaisiin normaaliin. Toisten mielestä korona muuttaa tai sen pitäisi muuttaa matkailua kestävämmäksi. Saarinen arvioi, että luultavasti molemmat ennusteet toteutuvat.

– Todennäköisesti matkailu palaa kasvu-uralle, jolla se on ollut 1950-luvusta lähtien.

Saarinen huomauttaa, että matkailu on selvinnyt öljykriisistä ja vuoden 2001 terrori-iskuista, joista jälkimmäinen aiheutti New Yorkin matkailuun 4–5 vuoden taantuman.

– Tuskin heti alkuun halutaan aurinkorannoille vieri viereen, mutta aiempien merkkien mukaan matkailijan muisti on lyhyt.

Saarisen mukaan Pohjois-Amerikan majoitusala arvioi, että noin neljän vuoden päästä toiminta olisi normaalia.

Kohdistuuko Kiinan matkailun kasvu Suomeen?

Myös maailmalla vallitseva protektionistinen politiikka voi vaikuttaa matkailuun. Merkittävää on esimerkiksi se, mihin Kiinan matkailun kasvu jatkossa suuntautuu.

– Poliittisista syistä kiinalaisten matkailu ei suuntaudu Yhdysvaltoihin tai Australiaan. Perustuuko Lapin matkailu jatkossa kiinalaisten matkustajien määrän kasvuun vai katsotaanko Suomi osaksi EU-protektionismia, pohtii Saarinen.

Matkailun trendeissä yksilöllinen turismi kasvaa nopeammin kuin massaturismi, mutta myös jälkimmäinen on ollut edelleen kasvu-uralla.

– 1980-luvulta asti on puhuttu massaturismin kuolemasta, mutta aina on löytynyt uusia asiakasryhmiä. Kaiken sisältäviä all inclusive -pakettimatkoja ehdittiin pitää poistuvina tuotteina, mutta niihinkin tuli miljoonien ihmisten uusi asiakasryhmä, kun rautaesirippu purettiin.

Uusimmat

Fingerpori

comic