Uutiset

Vaikuttaisiko trollaus suomalaisten mielipiteisiin Nato-kansanäänestyksessä? "Hysteriaa ei pidä luoda"

Presidenttiehdokkaiden tentissä nousi esiin mahdollisuus, että Nato-kansanäänestys voisi altistua Suomen ulkopuoliselle mielipidevaikuttamiselle eli niin kutsutulle hybridivaikuttamiselle.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan järjestämässä presidenttitentissä keskustelu lähti liikkeelle kansanäänestyksistä, ja keskustelu meni Nato-kansanäänestyksiin.

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto totesi puheenvuorossaan, että esimerkiksi Natoa koskeva kansanäänestys voisi olla altis ulkopuoliselle vaikuttamiselle.

Haavisto nosti tämän riskin esiin varsinkin tilanteessa, jossa nousevaa turvallisuusriskiä olisi jo ilmassa. Hän itse totesi muuten kannattavansa kansanäänestyksiä mutta totesi, ettei hänestä nykytilanteessa pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä.

-Ajattelen tilannetta, jossa tällaiseen kansanäänestykseen olisi jollakulla ulkopuolisella taholla suurta halua vaikuttaa, Haavisto totesi.

Apunen tarttui

Keskustelun moderaattori Matti Apunen tarttui hybridiuhkien vaaraan. Teema nousi esiin viikonvaihteessa Turvallisuuskomitean asiantuntijaverkoston esille nostamien uhkakuvien vuoksi.

Mietinnössä käsiteltiin sitä, millaisia vaikuttamisyrityksiä voivat Suomen presidentinvaalit kohdata.

-Kuinka paljon meihin vaikutetaan, millä tavoin meihin vaikutetaan? Apunen jatkoi ja antoi ensimmäisen puheenvuoron Tuula Haataiselle.

-Teknologia on mennyt niin valtavaa vauhtia eteenpäin, että kyllä meihin voidaan eri puolilta yrittää vaikuttaa, totesi Sdp:n ehdokkaana oleva Haatainen.

Hän kuitenkin lisäsi, ettei “hysteriaa pidä olla luomassa.” Hänen mielestään tällä hetkellä ei kansanäänestykselle ole tarvetta.

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen puolestaan totesi, että niin sanottua trollausta tapahtuu paitsi kotimaassa, myös ulkomailta.

-Tärkein vastaus tähän on kansalaisten sivistys, Vanhanen sanoi.

Sauli Niinistö puolestaan nosti esiin, että Turvallisuuskomitean asiantuntijoiden nostamat uhkakuvat, joissa otetaan kantaa vaalien ulkopuoliseen vaikuttamiseen, aiheutti itse trollaamista.

-On sen tason salamurhajuttuja, että jos sellaista kylvetään, niin ei sitä ihan vakavalla mielellä, kyllä siinä joku taka-ajatus on täytynyt olla, totesi Niinistö.

Haavisto myöhemmin itse palasi esiin nostamaansa teemaan.

-Voidaan kuvitella tilannetta, jossa kansa pannaan äänestämään veitsi kurkulla, hän sanoi ja lisäsi, ettei kieltolain tai EU-jäsenyyden yhteydessä ollut vastaavaa uhkaa.

Kansanäänestys jakoi ehdokkaita

Ajatus Nato-kansanäänestyksestä jakoi ehdokkaita. Rkp:n presidenttiehdokas Nils Torvalds totesi, että eduskunnan pitäisi olla mahdollisesti valmis äänestämään itsenäisesti Natoon liittymisestä. Hän itse totesi kannattavansa Nato-jäsenyyttä.

Vastaavasti perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari ilmoitti kannattavansa suoraa demokratiaa.

Enemmistö kuudesta ehdokkaasta arvioi, ettei Natoa koskevalle kansanäänestykselle ole tällä hetkellä tarvetta. Niinistö viittasi siihen, että Naton perussopimuksen mukaan jäsenyydellä pitäisi olla kansan ja puolueiden enemmistön tuki, joka on mitattu legitiimillä eli laillisesti hyväksyttävällä tavalla.

Hänen mielestään kansanäänestys on nykykeinoin paras mahdollinen.

Keskustan Matti Vanhanen totesi kansanäänestyksestä, että päävastuu päätöksistä pitää viime kädessä olla eduskunnalla. Hän kuitenkin totesi, että kansan tuki on oltava.

-Pitää olla aito kansan mandaatti olemassa, hän viittasi Natoon.

Oikaisu 30.10. kl 20.17. Alkuperäisessä jutussa kirjoitettiin Turvallisuuskomitean mietinnöstä, kun kyseessä oli Turvallisuuskomitean asiantuntijaverkoston pohtimista uhkakuvista.

Asiasanat

Uusimmat