Uutiset

Vain 60 prosenttia saa riittävästi tukea esihenkilöltään – oikeudenmukaisuuden koetaan kuitenkin parantuneen joillakin työpaikoilla

Koronapandemian aikana nuorten työntekijöiden tyytyväisyys johtamiseen on laskenut.
Suomalaisten työntekijöiden tyytyväisyys johtajiin on kokonaisuudessaan lisääntynyt 2000-luvulla. Kuvituskuva. Kuva: Emmi Korhonen

Suomalaisilla työpaikoilla ollaan melko tyytyväisiä johtajien toimintaan. Yli 70 prosenttia työntekijöistä luottaa omaan esihenkilöönsä ja noin 80 prosenttia kokee tulevansa reilusti kohdelluksi työpaikallaan, kertoo Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimusprofessori Jari Hakanen.

– Sen sijaan vain 60 prosenttia työntekijöistä saa riittävästi tukea omalta esihenkilöltään, eli kun mennään syvällisempään yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, tyytyväisten määrä hieman vähenee, Hakanen toteaa.

Hakasen kertomat luvut ovat TTL:n maaliskuussa julkaistusta Miten Suomi voi? -tutkimuksesta. Vuonna 2020 alkaneessa seurantatutkimuksessa oli alun perin mukana lähes 1 600 vastaajaa, joista noin 500 on osallistunut jokaiseen tähän mennessä toteutettuun puolivuotisseurantaan.

Tämän ja TTL:n toisen, seitsemän suomalaista työpaikkaa käsittävän seurantatutkimuksen mukaan monet nuoremmat työntekijät ovat kokeneet vanhempia työntekijöitä useammin, että johtamisen taso on heikentynyt koronapandemian aikana. Heikentymistä on koettu erityisesti oikeudenmukaisuuden, reilun kohtelun ja yhteenkuuluvuuden tunteen osalta.

Hakanen epäilee, että nuoret työntekijät ovat saattaneet jäädä pandemia-aikana liian vähälle tuelle. Moni on voinut juuri aloittaa uudessa työpaikassa, jolloin tukea olisi ehkä tarvittu erityisen paljon. Nuoret myös usein vasta rakentavat omaa ammatillista identiteettiään ja osaamistaan, ja rajoitetut olosuhteet ovat voineet olla oppimisen ja ammatillisen kasvun tiellä.

Toisaalta TTL:n tutkimusten mukaan Suomessa on paljon myös sellaisia työpaikkoja, joilla oikeudenmukaisten käytäntöjen koetaan jopa parantuneen korona-aikana riippumatta siitä, onko työskennelty lähi-, etä- tai hybridityössä. Hybridityössä osa työstä tehdään työpaikalla, osa etänä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Jari Hakanen pitää tärkeänä sitä, että työhyvinvoinnista puhutaan mediassa. Kuva: Jussi Nukari

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Jari Hakanen pitää tärkeänä sitä, että työhyvinvoinnista puhutaan mediassa. Kuva: Jussi Nukari

– Tulkitsen tämän niin, että ainakin osassa työpaikkoja on todella skarpattu johtamisen suhteen: johtajien on pitänyt pohtia, mitä esimerkiksi etätyöt tarkoittavat yhteydenpidon ja sujuvuuden kannalta, ja joissakin työpaikoissa on pystytty jopa kehittämään käytäntöjä, vaikka vuorovaikutus on ollut hyvin erilaista, Hakanen sanoo.

Hakasen mukaan kokeneempien työntekijöiden on voinut olla nuorempia helpompaa asettua uuteen työmaailmaan, jossa on ollut monenlaisia rajoituksia ja voinut kulua kuukausiakin ilman, että näkee omaa työporukkaansa kasvotusten.

Esihenkilöiden koulutus on tepsinyt

Suomalaisten työntekijöiden tyytyväisyys johtajiin on Hakasen mukaan lisääntynyt 2000-luvulla. Tilastokeskuksen noin viiden vuoden välein tehty työolotutkimus osoittaa, että vuonna 1997 johtajiinsa on ollut erittäin tyytyväisiä reilu viidesosa työntekijöistä, kun 2010-luvulla erittäin tyytyväisiä on ollut jo lähes kolmasosa.

– Kyllähän meillä on panostettu hurjasti johdon ja esihenkilöiden kouluttamiseen Suomessa. Organisaatiot lähettävät esihenkilöitä koulutuksiin ja valmennuksiin, ja monilla johtotehtävissä toimivilla henkilöillä on henkilökohtaisia työnohjaajia.

Hakanen pitää tärkeänä myös sitä, että suomalaisessa mediassa on puhuttu paljon työhyvinvoinnista ja hyvästä johtamisesta. Tämän seurauksena on yleisesti tiedossa, että esimerkiksi pelolla johtaminen ei toimi.

Tilastokeskuksen työolotutkimusten perusteella muun muassa tasa-arvoinen kohtelu ja luottamus työntekijöitä kohtaan ovat lisääntyneet pidemmällä aikavälillä.

Uusimmat

Fingerpori

comic