Lounais-Häme Uutiset

Vain vegaani pysyy varmasti dioksiinirajan alla – rajoituksissa tasapainoillaan sydänterveyden ja sperman laadun välillä

Uusi tieto dioksiinien terveysriskeistä on kylmä suihku orastavaa suosiota saaneelle silakansyönnille. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan uusi raja estää muun muassa lisääntymisterveyden haitat.
Silakka on ympäristö- ja terveysvaikutuksiltaan hyvää ruokaa, mutta ympäristömyrkkyjen vuoksi aiheuttaa myös riskejä. Syöntisuosituksia ei ainakaan toistaiseksi olla tiukentamassa mutta ei toisaalta enää poistamassakaan.

Vain vegaaniruokavalio pitää ihmisen saaman dioksiinin ja sen kaltaisten PCB-yhdisteiden (tässä yhdessä “dioksiinien”)määrän varmasti niin alhaisena, ettei riskiraja ylity.

Tällaiseen hieman kärjistettyyn johtopäätökseen voi päätyä, kun vertaillaan erityisesti eläinrasvaan kertyvän ympäristömyrkyn keskimääräistä saantia ja sen uutta riskirajaa.

Euroopan elintarviketurvallisuuviranomainen EFSA laski eilen dioksiinien niin sanottua siedettävän viikkoaltistumisen pitoisuutta yli 80 prosentilla.

Uusi raja asetettiin kahteen pikogrammaan (pg) ihmisen painokiloa kohden, kun aiempi lukema oli 14 pg. Pikogramma on gramman biljoonasosa.

Tuoretta tietoa suomalaisten saamasta dioksiinialtistuksesta ei ole. Ylittyykö uusi raja Suomessa sen tiedon perusteella, joka on käytössä?

– Kaikki lähteet huomioiden arvioisin, että suomalainen nykyaltistus ylittää uuden suosituksen kaksinkertaisesti, vastaavat asiantuntijat Lännen Medialle.

Vaikutukset voivat näkyä sperman laadussa

EFSAn tekemä linjaus perustuu kattavaan tieteelliseen arviointiin, jossa on huomioitu uusin tutkimustieto sekä lääketieteestä että eläintutkimuksista. Myös dioksiinien pitkäaikaisaltistukseen liittyvä mallinnus on kehittynyt viime vuosina.

Siedettävä viikkoaltistus on taso, joka arvion mukaan ei aiheuta terveyshaittoja. Jos dioksiineja tulee elimistöön tätä enemmän, haittoja ei välttämättä ilmene, mutta riskiltä ei enää voi välttyä.

Dioksiinien pitkäaikaisia terveysriskejä ovat esimerkiksi häiriöt sikiönkehityksessä, immuunipuolustuksessa ja lisääntymiskyvyssä. Ympäristömyrkyt voivat muun muassa vähentää siittiöiden määrää spermassa sekä vaikuttaa syntyvien lasten sukupuolijakaumaan.

– Uusi pitoisuusraja suojaa sperman laatuun kohdistuvilta haitoilta, joita on havaittu jo alhaisilla veren dioksiinipitoisuuksilla, toteaa EFSAn dioksiinityöryhmän puheenjohtaja Ron Hoogenboom organisaation lehdistötiedotteessa.

Eläinrasva on merkittävin lähde

Rasvainen kala on ylivoimaisesti merkittävin ravintoperäisten dioksiinien lähde kutakuinkin kaikkialla Euroopassa. Haitta-aineita päätyy elimistöön myös maitotuotteista, lihasta ja kananmunista, ja näiden suhteellinen rooli on eri maissa erilainen.

– Kun asiaa yli kymmenen vuotta sitten tutkittiin. yli 80 prosenttia suomalaisten dioksiineista tuli Itämeren kalasta, suomalaisasiantuntijat toteavat.

Sittemmin sekä elintarvikkeiden dioksiinipitoisuus että syöntitottumukset ovat muuttuneet. Kun erityisesti villin kalan syönti on vähentynyt, on todennäköisesti vähentynyt myös sen merkitys dioksiinien lähteenä.

Kasvisruokakaan ei ole kokonaan dioksiinivapaata. Siitä huolimatta todennäköisyys saada dioksiinia riskirajan yli meneviä määriä on esimerkiksi vegaanilla roimasti pienempi kuin eläinkunnan tuotteita käyttävällä.

– Varmaan edelleen yli puolet tulee Itämeren kalasta, ja lopusta pääosa rasvaisista eläintuotteista ja vain pieni osa muista ruuista.

Suomella, Ruotsilla ja Latvialla poikkeuslupa

Dioksiinien pitoisuus elintarvikkeissa on laskenut rajusti viime vuosikymmeninä muun muassa erilaisten päästörajoitusten ansiosta. Aineet ovat kuitenkin hyvin pysyviä, ja niitä pääsee ympäristöön edelleen muun muassa jätteenpoltossa.

EFSAn mukaan ruuan mukana saatujen dioksiinien määrä on Suomessa EU-maiden korkeinta luokkaa. Suunnilleen samalla tasolla ollaan Italiassa, Espanjassa ja Ruotsissa.

Tästä huolimatta Suomella, Ruotsilla ja Latvialla on EU:n sisällä poikkeuslupa, joka koskee muun muassa villien lohikalojen ja kookkaan silakan myyntiä elintarvikkeeksi.

Asiantuntijoiden mukaan poikkeuslupa pohjautuu puhtaasti hyötyjen ja haittojen vertailuun, eikä mukana ole esimerkiksi kalastuspolitiikkaa.

– Terveyshyödyistä on olemassa vahva tieteellinen näyttö. Lainsäädäntöä valmisteltaessa kuitenkin myös sosio-ekonomiset tekijät on huomioitava, mutta tässä tapauksessa molemmat johtopäätökset tukevat toisiaan.

Kuivuuko silakan comeback?

Poikkeusluvan ehtona on se, että maissa on selkeät syöntisuositukset ja menetelmä siihen, että asia on kuluttajien tiedossa.

Suomessa kalojen syöntisuositukset antaa Evira.

Nykyinen dioksiineihin liittyvä suositus koskee vain lapsia, nuoria ja hedelmällisessä iässä olevia aikuisia. Heille suositellaan isokokoista silakkaa tai Itämeren villiä lohikalaa enintään kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa.

Silakan dioksiinipitoisuus on kuitenkin laskenut 2000-luvulla puoleen, ja meillä ehdittiin jo väläyttää syöntirajoitusten poistamista. Vastikään uutisoitiin myös siitä, että nuoret näyttävät vähitellen löytäneen silakan uudelleen muun muassa ympäristösyistä.

EFSAn uusi näkemys heittää varjon tämän kehityksen ylle.

“Jokainen ruoka-annos maksetaan terveydellä”

Kala on hyvälaatuisine rasvoineen terveellinen proteiininlähde, josta on monenlaisia hyötyjä esimerkiksi sydämelle ja verisuonistolle. Toisaalta ympäristömyrkkyjen haitat kohdistuvat eri tavoin.

Syöntisuosituksen pohjana on hyötyjen ja haittojen kokonaisarviointi. Onko uusien tietojen valossa niin, että rasvaisen kalan tuoman sydänterveyden hintana on muun muassa riski heikompilaatuiseen spermaan?

Asiantuntijoiden mukaan dioksiinialtistus on nykyisin niin vähäistä, että kalansyönnin lisääminen lisää hyötyjä, mutta ei juurikaan riskejä.

– Olemme onneksi kaukana sellaisista altistustasoista, joissa vakava riski uhkaisi kalansyönnin lisäämisen takia. Mutta ruuan suhteen pätee sama kuin aina: se lisää tai vähentää sekä hyödyllisiä että haitallisia asioita, eli siinä mielessä jokainen ruoka-annos maksetaan terveydellä.

Syöntisuosituksiin ei tule muutoksia ainakaan heti

Kun EFSA nyt tiukensi dioksiineja koskevaa siedettävän viikkoaltistumisen rajaa, onko silakan ja lohikalojen syöntirajoituksiin odotettavissa väistämättä muutoksia?

Asiantuntijoiden mukaan näin suoraa johtopäätöstä ei voi tehdä, eikä muutoksia ole ainakaan heti tulossa.

– Suositusten taustalla on kokonaisvaltainen riskinarviointi, jossa otetaan huomioon myös esimerkiksi kansalliset ruoan kulutustottumukset.

Mahdollisista muutostarpeista on nyt tarkoitus keskustella uusien tutkimusten ja linjauksen pohjalta. LM-FL

Lähteet: EFSA sekä Eviran, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat.

Uusimmat