Uutiset

Väitöstutkimus: liike-elämällä valtavat vaikutusmahdollisuudet Suomen politiikkaan – tutkija: "säätelyä tarvitaan"

Talouden eliitti on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan ottanut oletettua suuremman vallan suomalaisesta politiikasta ja päätöksentekojärjestelmästä. Syynä tähän on tutkimuksen mukaan pitkälti Suomen työmarkkinajärjestöjen, erityisesti elinkeinojärjestöjen, vahvaksi kehittynyt asema, joka muodostui kolmikantaisen sopimisjärjestelmän vuoksi.

Turun yliopisto tarkastaa huhtikuun alussa Anders Blomin väitöskirjan, joka koskee liike-elämän vaikuttamista 1960-luvun lopulta 2010-luvun alkuun. Blomin tutkimuksen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa liike-elämä ja etujärjestöt ovat saamansa sisäpiiritiedon avulla kyenneet edistämään asiaansa merkittävästi.

Blom mainitsee tutkimuksessaan, että liike-elämä oli voimakkaasti jo 1980-luvun puolestavälistä saakka alkanut edistää Suomen EU-jäsenyyttä ja myöhemmin liittymistä myös Euroopan yhteiseen rahaliittoon EMU:iin.

Taloudellinen eliitti ja sisäpiiri ovat tutkimuksen mukaan Suomessa pieni, ja sen esimerkkinä on se, miten ihmiset liikkuvat politiikan, edunvalvontajärjestöjen ja liike-elämän tehtävien kesken. Blomin tutkimuksessa tätä kuvataan pyöröovi-ilmiöksi.

Hänen mukaansa liike-elämän edunvalvonnalla on myös vahvat resurssit, varsinkin kotimaassa. Tutkimuksessa hän esittää arvion, että korporatiiviseen lobbaamiseen käytetään Suomessa yli 120 euroa henkilöä kohden vuodessa, eikä lukuun ole laskettu yrityksen omia varoja.

Blom esitteli väitöstutkimustaan, kuvaavasti, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitalossa Eteläranta 10:ssä Helsingissä keskiviikkona.

”Säätelyä tarvitaan”

Blom on itse toiminut uransa ajan politiikassa ja etujärjestöjen palveluksessa, ja hänellä itsellään on vuosien kokemus edunvalvonnasta.

Hän on laatinut väitöskirjaansa oman työnsä ohella, ja tutkimuksen aineistona ovat olleet muun muassa yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen arkistot sekä lukuiset haastattelut.

Blom itse arvioi käsitteen laajasti niin, että kaikki, jotka pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, ovat lobbareita. Hänen mielestään edunvalvontaa pitäisi Suomessa myös säädellä.

-Ennen olin sitä mieltä, että mitä vähemmän säätelyä, sen parempi. Nyt, kun olen tutkinut asiaa, niin olen tullut sille kannalle, että säätelyä tarvitaan, sanoo Blom.

-Meidän pitäisi pystyä lainsäädännöllä määrittelemään tämä lobbaaminen, hän jatkaa.

Hän kuitenkin toteaa, että lobbaaminen ja asioihin vaikuttaminen on kansalaisoikeus, mutta hänen mielestään pelisääntöjen pitäisi olla kaikille sama.

-Pitäisi olla yhdenvertaisuutta, hän toteaa.

Blomin väitöskirja on määrä tarkastaa Turun yliopistossa 6. huhtikuuta.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic