Uutiset

Väli-Suomen lentoasemat ovat viimeinkin nousukiidossa

Vuodet 2012–2017 olivat vaikeita Väli-Suomen lentokentille. Monen kentän matkustajamäärät suorastaan romahtivat, pahimmin Länsi-Suomessa eli Tampere-Pirkkalassa, Oulussa, Turussa ja Vaasassa.

Pohjakosketus lienee kuitenkin saavutettu. Tänä vuonna tammi-maaliskuussa lähes kaikilla Suomen maakuntakentillä matkustajamäärät ovat kasvaneet. Nousu on ollut vauhdikkainta Turussa: 22,5 prosenttia.

Matkailun vilkastuminen näkyy erityisesti Lapin kenttien käyttöasteessa. Esimerkiksi Ivalon kentän läpi kulki kolmessa kuukaudessa noin 108 600 matkustajaa eli neljänneksen enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Sisämaakentistä kovimmilla on viime vuosina ollut Tampere-Pirkkala. Vuoden 2008 yli 700 000 matkustajasta on tultu vain 230 000 matkaajan tasolle.

-Pudotusta selittää selvimmin Ryanairin vuorojen väheneminen. Halpalentoyhtiöt eivät ole kovin sitoutuneita käyttämään pitkään tiettyjä kenttiä, Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Mari Nurminen sanoo.

Paikallinen vastaus laskeviin matkustajamääriin on ollut uusien tukijalkojen kehittäminen. Ilmavoimien lentotoiminnan lisäksi Pirkkalaan on saatu Patrian ja muutaman yksityisen yrityksen lentokoulutustoimintaa.

-Näiden ansiosta Pirkkala itse asiassa on vilkkain maakuntakentistä. Viime vuonna meillä oli noin 36 000 lento-operaatiota. Tänä keväänä maaliskuun loppuun mennessä matkustajamäärätkin nousivat 13,1 prosenttia. Olemme oikealla tiellä.

Pirkkalassa parannetaan lentomatkustamisen ja ilmailun edellytyksiä parhaillaan, kun kentällä on käynnissä 15 miljoonan euron investointihanke.

Kesän aikana nostetaan kentän kapasiteettia, päällystetään koko kiitotie sekä rakennetaan rullausteitä ja kääntöpaikkoja jopa Airbus 350 -kokoluokan laajarunkokoneille.

Mari Nurminen muistuttaa kuitenkin, ettei lentokenttä itsessään ole koskaan ”se juttu”, jonka vuoksi paikkakunnalle halutaan tulla – ei vaikka kenttä olisi puunattu kuinka kiiltäväksi ja sen toiminnot hiottu miten sujuviksi tahansa.

Nopeimmin lentoliikenteen kysyntä vahvistuisi matkailua kehittämällä. Tähän tarvitaan mukaan seutukunnat ja paikalliset matkailuyrittäjät, jotta ulkomainenkin turisti helposti löytää kiinnostavimmat suomalaiskohteet.

-Mallia voi ottaa Lapista, jossa toimivia matkaketjuja on näin rakennettu vuosikymmenet.

Matkustajia takavuosina menettäneiden kenttien joukkoon kuuluvat myös Vaasa sekä lähistöllä sijaitseva Kokkola-Pietarsaaren kenttä Kruunupyyssä. Tänä vuonna Vaasan kenttää on käyttänyt 8 prosenttia enemmän matkustajia kuin vuotta aikaisemmin.

-Vaasan kenttä on kannattava, ja sen ympäristössä asuu 300 000 ihmistä. Lisäksi Vaasa on tunnetusti uuden energiateollisuuden keskittymä, Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen muistuttaa.

-Onneksemme lentoyhteydet toimivat hyvin Tukholmaan ja Helsinkiin. Vaasasta lähtee tänä vuonna myös 190 charterlentoa lomakohteisiin.

Rannikkoseudun lentoyhteyksiä ei hänen mukaansa voisi millään rakentaa vain esimerkiksi Turun tai Tampereen kenttien varaan, joihin on juna- tai autokyydillä aina 2–4 tunnin matka.

-Kun yritys on kiinni kansainvälisessä kaupassa, hyvät lentoyhteydet Helsinki-Vantaalle ja sieltä eteenpäin ovat sen toiminnalle aivan ratkaisevia.

-Jos toimivia lentoyhteyksiä ei ole, Suomelta jää suuri määrä rahaa saamatta, Häkkinen toteaa.

Professori
Jorma Mäntynen johtaa kansainvälisen suunnitteluyrityksen WSP:n Advisory Services -yksikköä Tampereella. Hänen mukaansa se aika on ohi, jolloin lentoliikenteessä riittivät jatkoyhteydet Helsinki-Vantaalta muualle maailmaan.

-Meillä on hyvä kenttäverkosto, mutta suorat kansainväliset yhteydet niiltä ovat liian vähäiset. Väli-Suomesta lähtevällä matkustajalla ei ole useimmiten asiaa Vantaalle, vaan maailmalle. Sinne pitäisi päästä nopeammin ja useammasta pisteestä kuin Helsingistä.

Ruotsissa lentoliikennettä on kehitetty toisin. Koko maa on haluttu yhdistää muuhun maailmaan omilla suorilla lentoyhteyksillä.

Ruotsissa alueelliset lentoasemat lisäsivät matkustajamääriään 2,8 miljoonalla vuosina 2012–2017. Samaan aikaan Suomessa kirjattiin vastaavasti 417 000 matkustajan menetykset.

Mäntysen mukaan Uusimaa ja toisaalta Lappi ovat osoittaneet, mitä hyvä saavutettavuus käytännössä tarkoittaa yrityselämän ja matkailun kannalta.

-Muulle niin sanotulle väliinputoaja-Suomelle pitäisi vain tehdä jotakin samaa. Se, että vain yhdestä tai parista pisteestä lennetään ulkomaille, on hyvin kehitysmaatyyppinen ajatus.

Professori tähdentää, että yritysten kytkeytyminen osaksi globaalia taloutta myös liikenneyhteyksien avulla on tänään paljon merkittävämpi kilpailutekijä kuin vielä pari vuosikymmentä sitten.

-Suomi elää vieläkin liiaksi raaka-ainetalouden ajassa. Mitä enemmän kykenemme tuottamaan ja viemään korkean teknologian osaamista, sen parempi. Iso osa tästä tavarasta kulkee nimenomaan lentorahtina, Mäntynen huomauttaa.

Uutta tulossa pohjoisen kentille

Finavia investoi 55 miljoonaa euroa Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemien toiminnan ja rakenteiden kehittämiseen.
Rovaniemellä terminaali laajenee 6 000:sta 10 500 neliömetriin, kahvila laajenee nelinkertaiseksi ja käyttöön saadaan uusi matkustajasilta.
Kittilään tulee 2 000 lisäneliötä sekä kaksi uutta rullaustietä.
Ivalossa laajennuksen suuruus on 1 000 neliötä, ja konepaikkojen määrä nousee neljästä seitsemään.
Työt ajoittuvat vuosille 2018–2019, tavoitteena on palvella Lapin lentoasemilla kaksi miljoonaa matkustajaa vuodessa.
Oulussa korjataan kesän aikana lentoaseman sisäänajo- ja ulosmenoväyliä sekä pysäköintijärjestelyjä.
Oulun lentoasemaan on investoitu lähivuosina yhteensä 17 miljoonaa euroa.
Matkustajamäärillä mitattuna Oulun kenttä on maan toiseksi vilkkain, viime vuonna kenttää käytti 924 000 matkustajaa.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic