Uutiset

Valinnanvapauden seurauksena paljon sairastavien terveyspalvelut heikentyivät Ruotsissa

Suhteellisen terveet, hyvin pärjäävät ihmiset ovat olleet tyytyväisimpiä terveydenhuollon valinnanvapauteen Ruotsissa. Sen sijaan paljon hoitoa tarvitsevien ihmisten palvelut ovat hieman heikentyneet.

-Syynä on palvelujen tuottajien välisen koordinaation puute, hoitoon on tullut katkonaisuutta, kertoo tutkija Niilo Luotonen ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin Johtamisen tutkimuskeskuksesta.

Luotonen tutki Ruotsin kokemusten ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella, mitkä edellytykset asiakkaan valinnanvapaudella tulee olemaan Suomen terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus otetaan Suomessa käyttöön vuonna 2020.

Tutkimuksessa vertaillaan vain perusterveydenhuollon valinnanvapautta, koska esimerkiksi sosiaalipuoli ja vanhustenhoito eivät Ruotsissa kuulu maakäräjillä valinnanvapauden piiriin. Vanhustenhoito on kuntien vastuulla.

Tutkimuksen on rahoittanut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Luotosen mukaan paljon sairastavat huono-osaiset ovat muita harvemmin vaihtaneet julkiselta yksityiselle puolelle. Huonoimmin pärjäävät eivät hakeudu aina hoitoon silloinkaan, kun hoitoa tarvitsisivat.

Ruotsista on puuttunut vertailukelpoinen tieto palveluntuottajien eroista.

-Eniten valintaan on vaikuttanut ystäviltä saatu tieto.

Suomessa pitäisikin varmistaa, että ihmiset saavat ymmärrettävää ja vertailukelpoista tietoa, jonka perusteella valitsevat terveysaseman.

-Uusien yksityisten hoitoyksiköiden ja vastaanottokäyntien määrä kasvoi Ruotsissa merkittävästi, Luotonen kertoi.

Etenkin uudistuksen alussa syntyi paljon uusia hoitoyksiköitä pääosin tiheästi asutuille alueille. Tosin 13 prosenttia valinnanvapauden aikana perustetuista yksityisistä terveyskeskuksista on jo ehditty lakkauttaa. Koko Ruotsissa toimii 660 julkista hoitoyksikköä ja 490 yksityistä hoitoyksikköä. Asiakkaista julkinen puoli hoitaa 75 prosenttia.

Uusista hoitoyksiköistä ja asiakasmäärien kasvusta huolimatta lääkärien määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa. Ruotsin lääkäriliiton raportti vuodelta 2014 kertoo, että lääkärimäärässä oli 30 prosentin vajaus ja tilanne ei ole muuttunut.

Ruotsin kokemuksista saa oppia Suomeen, mutta yksi yhteen niitä ei voi vertailla erojen takia. Esimerkiksi Suomen kaltainen työterveyshuolto puuttuu Ruotsista.

Asiasanat

Uusimmat