Uutiset

Valko-Venäjä yrittää miellyttää maiden integraation syventämistä vaativaa Venäjää ja pitää samalla ovet auki länteen

Venäjä ja Valko-Venäjä keskustelevat yhteisestä valuutasta yhtenä integraation muotona. Presidentti Lukashenko ei kuitenkaan usko maalleen käyvän kuten Ukrainalle.
Presidentit Vladimir Putin ja Aleksander Lukashenko pelasivat jääkiekkoa tapaamisensa päätteeksi helmikuussa Sotshissa. Kuvaaja: SERGEI CHIRIKOV/POOL

Valko-Venäjän presidentti Aleksander Lukashenko on puhunut viime viikkoina yhä suostuvaisempaan sävyyn Venäjän ajamasta maiden välisen integraation syventämisestä.

Lukashenkon mukaan Venäjä ei ole nielaisemassa Valko-Venäjää, mutta integraation eteneminen on välttämätöntä. Valko-Venäjän presidentin puheet ovat pitkälti sellaisia, joita Venäjän johto haluaakin kuulla.

Lukashenko on ilmaissut olevansa kiinnostunut Venäjän presidentin Vladimir Putinin yhteistä valuuttaa koskevasta ehdotuksesta. Molemmilla mailla on tällä hetkellä käytössään rupla. Lukashenkon mukaan valuutan pitäisi kuitenkin olla Venäjän ruplan sijaan uusi yhteinen rupla. Yhteisvaluutan käyttöönoton eteneminen on toistaiseksi epävarmaa.

Lukashenko on vakuutellut viime aikoina, että Valko-Venäjälle ei voi käydä kuten Ukrainalle.

Itsevaltias presidentti sanoi perjantaina Minskissä pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että Vladimir Putinilla ei ole aikeita liittää Valko-Venäjää Venäjään. Lukashenkon mukaan käytännössä kaikki valkovenäläiset äänestäisivät joka tapauksessa Venäjän osaksi joutumista vastaan.

Kansalaisia ei kuunnella

Kommentti on mielenkiintoinen, sillä kansalaisten mielipiteitä tai rehellisiä vaaleja ei ole tähänkään asti erityisemmin kunnioitettu autoritaarisessa maassa.

Valko-Venäjää vuodesta 1994 hallinnut Lukashenko on ilmoittanut aikovansa jatkaa presidenttinä. Vaalit on tarkoitus pitää ensi vuonna, mutta niitä saatetaan aikaistaa.

Lukashenko tarvitsee jatkossakin Putinin tuen, sillä Valko-Venäjän talous on vahvasti riippuvainen Venäjästä. Valko-Venäjällä on tulevaisuudessakin tarvetta edulliselle venäläiselle öljylle ja kaasulle.

Lukashenkon mukaan maiden väliset kiistakysymykset olisi ratkaistava ennen kuin integraationeuvotteluja voidaan jatkaa. Hänen mukaansa Venäjän johto ei ole kuitenkaan valmis etenemään kyseistä reittiä.

Presidentti ei erittele sen tarkemmin, mitkä maiden väliset erimielisyydet ovat akuuteimpia.

Venäjä tärkein liittolainen

Lukashenkon tuoreet kommentit tulivat pari viikkoa hänen ja Putinin integraatiosuunnitelmia käsitelleiden neuvottelujen jälkeen.

Lukashenkon on aseteltava sanansa varovasti. Venäjää ei parane ärsyttää, mutta toisaalta kaikkia ovia länteenkään ei kannata sulkea. Tästä johtuen Lukashenkon lausumat vaikuttavat toisinaan keskenään ristiriitaisilta.

Lukashenko on vahvistanut Valko-Venäjän kurssiksi liittoutumisen Venäjän kanssa. Hän luonnehtii Venäjää maan pääasialliseksi kumppaniksi. Samaan aikaan Lukashenko on ilmoittanut valmiudesta vuoropuheluun esimerkiksi Naton kanssa.

Lukashenko uhitteli vastikään julkisesti, että Valko-Venäjä ja Venäjä joutuvat harkitsemaan yhteistä vastausta, jos Yhdysvallat tuo Eurooppaan keskipitkän matkan ydinohjuksia.

Yhdysvallat on ilmoittanut vetäytyvänsä sen ja Venäjän välisestä keskipitkän matkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta. Lukashenkon ärhäkkä kommentti kuulosti suoraan Venäjän käsikirjoittamalta.

Talousliitto politisoituu

Valko-Venäjä kuuluu Venäjän luotsaamaan Euraasian talousliittoon. Talousliitossa on tällä hetkellä viisi jäsenmaata – Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia ja Armenia.

Vaikka talousliiton perussopimuksessa ei ole mitään poliittista, nähdään Venäjän vaikuttavan jäsenmaista etenkin Valko-Venäjän sisäisiin asioihin yhteisen talousliiton kautta. Jopa Lukashenko on arvostellut Euraasian talousliiton politisoitumista. Hänen mukaansa sisäisiä jännitteitä ja kansallista itsekkyyttä on liikaa.

Venäjä hakee talousliitosta jonkinlaista vastavoimaa Euroopan unionille ja Natolle. Liitto säätelee tavaroiden, palveluiden, pääoman ja työvoiman liikkumista ja ohjaa lisäksi jonkin verran yleistä talouspolitiikkaa.