Uutiset

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen oikeudessa koulutushankinnasta: "Olen aika monta yötä valvonut"

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kertoi oikeudessa jättäneensä kokonaan miettimättä mahdollista esteellisyyttään koulutuspäätöksistä, kun hän teki ensimmäisen hankintapäätöksen veljensä yhtiöltä vuonna 2007 Itä-Suomen syyttäjävirastossa.

-Olen aika monta yötä valvonut ja miettinyt, että miksi en, Nissinen vastasi asianajajansa kysymykseen esteellisyytensä pohdinnasta.

Nissisen virkarikosoikeudenkäynnin suullinen käsittely pidettiin keskiviikkona Korkeimmassa oikeudessa, ja hän pääsi itse ääneen iltapäivällä. Häntä syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syyttäjänä toimiva apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen vaatii Nissiselle sakkorangaistusta syyttäjälaitoksen johtajakoulutushankinnoista.

Syyttäjän mukaan Nissinen on vuosina 2007–2017 osallistunut esteellisenä johtamiskoulutushankintoihin Deep Lead -nimiseltä yhtiöltä, jonka hallituksen puheenjohtaja ja perustaja on valtakunnansyyttäjän veli.

Puolustuksen mukaan mahdollinen esteellisyys on johtunut harkitsemattomuudesta. Puolustuksen mukaan kaikki ennen vuotta 2012 tapahtuneet teot pitäisi hylätä vanhentuneina.

Nissinen itse vakuuttui niin sanotusta syväjohtamisesta, mikä oli hänen veljensä kehittämä johtamisoppi. Hänen veljensä on puolustusvoimien palveluksessa tutkinut johtamista.

Oikeudessa Nissinen kertoi pohtineensa, että hänen pikkuveljensä oli hänen mielessään upseeri. Hän ei osannut ensisijaisesti nähdä veljeään yritysjohtajana.

Nissinen koki tarpeelliseksi

Nissinen kertoi oikeudessa aloittaneensa syväjohtamisen edistämistä valtakunnansyyttäjänä, koska virastossa oli hänen mukaansa tarvetta johtamistaitojen kehittämiselle. Hän otti asian esiin pian sen jälkeen, kun hän oli astunut virkaan huhtikuussa 2010.

Nissinen kertoi, että hän oli tehnyt sähköpostikyselyn alaisille virkakautensa alussa. Vastaukset ja hänen tietoonsa tulleet henkilöstöristiriidat johtivat siihen, että hän päätti esittää johtoryhmälle kouluttamista oman veljensä yhtiöltä.

Tuolloin apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske oli sekä esitutkintapöytäkirjan että Nissisen puheenvuoron mukaan nostanut esiin sen, ettei Nissisen kannata tehdä päätöstä, koska tämän veli liittyi koulutusyhtiöön. Nissinen hyväksyi Kalskeen ehdotuksen.

Oikeudenkäynnissä Nissinen kertoi, ettei hän vielä silloinkaan osannut miettiä esteellisyyttä.

-Agendani on ollut esimiesasemaan panostaminen, Nissinen totesi Korkeimmassa oikeudessa.

Tahallista vai ei?

Oikeudenkäynti keskittyi siihen, olivatko teot osa yhtä kokonaisuutta ja toimiko Nissinen tahallisesti.

Syyttäjä totesi oikeudessa, että valtakunnansyyttäjän on täytynyt ymmärtää olevansa esteellinen veljen yhtiöiltä olleista koulutushankinnoista jo vuosien ajan. Syyttäjän mukaan toiminta muodostaa yhden kokonaisuuden, koska Nissisen motiivi on ollut vuosien ajan sama.

Kirjallisina todisteina syyttäjillä oli muun muassa tukku syyttäjälaitoksen laskuja. Laskut kertoivat, että syyttäjälaitoksen henkilökuntaa oli kutsuttu paitsi koulutukseen, mutta myös heille oli järjestetty päivitettyjä johtajaprofiileja tiettyjen ajanjaksojen jälkeen.

Puolustus kiisti tahallisuuden. Nissisen puolustusasianajajana toimiva Jarkko Jaatela kiinnitti oikeudessa huomiota siihen, että hankintojen välillä on ollut pitkiäkin ajallisia taukoja. Virkavelvollisuuden vanhenemisaika on viisi vuotta, minkä vuoksi puolustus pitää osaa tapahtumista vanhentuneina.

-Peruskysymys on, onko yhden teon periaatteella mahdollista tuomita 10 vuoden takaisista asioista, sanoi Jaatela.

Päivitetyissä johtajaprofiileissa oli puolustuksen mukaan kyse puolestaan siitä, että asianosaiset henkilöt olivat itse halukkaita jatkamaan johtamiskoulutustaan.

Syyttäjän mukaan Nissinen itse ei ole hyötynyt hankinnoista, eikä koulutuksen sisältö ole oikeudenkäynnin aiheena. Kyse on Hakosen mukaan siitä, että esteellisyyssäädökset on luotu myös sitä varten, että järjestelmän luotettavuus säilyisi. Syyttäjän mukaan Nissisen toiminta on kuitenkin edistänyt Deep Lead oy:n liiketoimintaa.

Matti Nissisen tapausta käsitellään poikkeuksellisesti Korkeimmassa oikeudessa ainoana oikeusasteena.

Asiasanat

Uusimmat