Uutiset

Valtion virastojen tilakulut nousevat nopeasti – Senaatti-kiinteistöjen vuokrat nakertavat maanpuolustuksen budjettia

Joidenkin valtion virastojen tilakulut nousevat tällä hetkellä nopeasti. Esimerkiksi puolustushallinto ja poliisi ovat varautuneet tuntuvaan lisämaksuun lähivuosina. Jo nyt tilakulut syövät 10,8 prosenttia sotilaallisen maanpuolustuksen budjetista.

Valtion kiinteistömassaa hallinnoivalle Senaatti-kiinteistöille menee vuosittain yli puolet puolustushallinnon 260 miljoonan euron tilakuluista. Määrä on noin 150 miljoonaa euroa.

Puolustushallinnon tilat omistaa Senaatti-kiinteistöt, mutta niitä ylläpitää Puolustushallinnon rakennuslaitos, joka on erikoistunut puolustustiloihin. Maa-alueet omistaa Metsähallitus. Vuokrasopimus Senaatin kanssa on usein pakollinen valtiohallinnon toimijoille.

-Yhä suurempi osa Puolustusvoimien määrärahoista kuluu kiinteistöihin, sanoo puolustusministeriön kiinteistö- ja ympäristöyksikön johtaja Matias Warsta Lännen Medialle.

Varuskuntien tilojen käyttöä halutaan tiivistää

Puolustushallinnon tilakulujen ennakoidaan nousevan 20 miljoonalla eurolla vuoteen 2022 mennessä.

Warstan mukaan lisääntyneet kiinteistömenot ovat pois materiaalihankinnoista, harjoituksista ja henkilöstöstä.

-Meillä ei ole suunnitelmia luopua varuskunnista, mutta tilojen käyttöä halutaan tiivistää. On suuria haasteita tulla toimeen rahoilla, mitä on. On pakko tehdä myös investointeja ja peruskorjata kasarmeja.

Warstan mukaan Senaatti-kiinteistöjen korkotuoton tilitystä valtiolle voisi harkita uudelleen turvallisuusviranomaisten tapauksessa, jotta kiinteistökuluja saataisiin alemmas.

-Senaatti-kiinteistöt on saanut toimistokiinteistöpuolella tiivistettyä valtion tiloja ja säästettyä. Turvallisuustoimijaa ei saisi kuitenkaan kannustaa säästämään tiloista ja heikentämään valmiutta, sanoo Warsta.

-Hinnoittelun pitäisi perustua todellisiin kustannuksiin.

Senaatti-kiinteistöt tilittää valtiolle noin 40 miljoonaa vuodessa

Senaatti-kiinteistöt toimii muuten todellisten kustannusten mukaan, mutta se tilittää valtiolle noin 40 miljoonaa euroa vuosittain valtion omistaman velattoman kiinteistömassan korkotuottoina.

-Vuokrajärjestely on ollut vuodesta 2016 lähtien täysin omakustannusperusteinen. Silloin vuokria alennettiin 15 prosenttia, sanoo Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo.

-Pääomalle on haluttu aikanaan 1,5 prosentin tuotto. Tältäkin osin järjestelmä on omakustannusperusteinen. On lapsellinen ajatus, että pääoma olisi ilmaista.

Pääoman korko vastaa Sarjon mukaan sitä, jos valtio sijoittaisi rahat kiinteistömassan sijaan muualle.

-Se on maan hallituksen päätös, ei Senaatti-kiinteistöjen.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic