Uutiset

Valvira on pyytänyt lausunnon hoivakotien harhaanjohtavista tiedoista – Rikosoikeuden professori katsoo, että vakavimmat tapaukset on vietävä poliisitutkintaan

Asiantuntijalausunnon mukaan vakavimmat viranomaisten harhautustapaukset kuuluvat poliisin tutkittaviksi. Valviran ylijohtajan mukaan lausunto ei anna aihetta dramaattisiin muutoksiin toimintatavoissa.
Valviran ylijohtajan Markus Henrikssonin mukaan rikosoikeuden professorin antama asiantuntijalausunto ei anna aihetta dramaattisiin muutoksiin hoivakotien valvontatyössä. Kuva: Joel Maisalmi
Valviran ylijohtajan Markus Henrikssonin mukaan rikosoikeuden professorin antama asiantuntijalausunto ei anna aihetta dramaattisiin muutoksiin hoivakotien valvontatyössä. Kuva: Joel Maisalmi

Valvontavirasto Valvira on pyytänyt sisäiseen käyttöönsä asiantuntijalausunnon vanhusten hoivakotien henkilökuntaa koskevista harhaanjohtavista tiedoista. Lännen Media on hankkinut käyttöönsä Valviran lausuntopyynnön sekä rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion 5. maaliskuuta antaman lausunnon.

Nuotiolle toimitetussa lausuntopyynnössä viitataan yksityisten ja julkisten hoivakotien epäselvyyksiin henkilöstömitoituksen osalta. Asiakirjan mukaan erityisenä kysymyksenä on noussut esiin rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen tilanteissa, joissa viranomaisten saama lista hoivakodin työntekijöistä poikkeaa hoivakodissa paikalla olevasta henkilökunnasta.

– Hoitajamitoituksen tultua laajasti julkisuuteen, on kysytty, miten valvova viranomainen voi todeta, onko toimintayksikössä paikalla viranomaiselle ilmoitettu henkilöstö, lausuntopyynnössä kirjoitetaan.

Haamuhoitajat esillä

Valviran lausuntopyynnössä mainitaan erikseen haamuhoitajat.

– Henkilöstömitoitusten riittävyyttä valvottaessa on esille noussut muun ohella haamuhoitaja-käsite. Viranomaiselle paikan päällä esitetyissä tai viranomaisille esimerkiksi selvityspyyntöjen yhteydessä toimitetuissa tiedoissa esiintyy henkilöitä, joita tosiasiallisesti ei työssä ole, asiapaperissa todetaan.

Virasto kysyy lausuntopyynnössään, missä tilanteissa viranomaisen on perusteltua tehdä tutkintapyyntö.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio katsoo lausunnossaan, että väärän todistuksen antaminen viranomaiselle on rikosoikeuden mittakaavassa varsin lievä, rikkomustyyppinen säännös, jossa on rangaistuksena sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.

Nuotio toteaa, että hän ei tunne riittävästi hoivakotien työvuorolistakäytäntöjä. Hän ei siksi voi arvioida, missä tilanteessa valvontaviranomaiselle voidaan katsoa annetun rikosoikeudellisen vastuun kannalta vääriä tietoja.

Professori Nuotion mukaan väärän tiedon antamisessa on toisaalta kyse rikoksesta, jolla voidaan peitellä valvontatoimien kannalta olennaisia puutteita. Viranomaisen on siksi hyvä muodostaa linjaa siitä, kuinka toimitaan ja toimia johdonmukaisesti.

– Näkisin, että sellaisissa vakavammissa tapauksissa, joissa valvontaviranomaista on selvästi yritetty harhauttaa ja peitellä asian todellinen tilanne, jotta valvonnalla ei päästä asiaan puuttumaan, asia tulisi viedä rikoksena esitutkintaan.

Nuotion mukaan väärän tiedon antaminen hoivahenkilöstön määrästä on merkityksellistä Valviran valvontatehtävän kannalta. Väärä tieto voi johtaa siihen, että epäkohtiin ei päästä puuttumaan.

“En pitäisi virheellisenä”

Lausunnossa otetaan kantaa myös tapauksiin, joissa hoivakodin asukkaille aiheutuisi henkeen ja terveyteen kohdistuvaa vaaraa tai vahinkoa. Erityisesti huonokuntoisten asiakkaiden huolenpitovelvollisuudet ovat korostettuja. Nuotion mukaan tilanteisiin tulee puuttua ensisijaisesti nopeasti hallinnollisin keinoin.

– Jos tilanne on erityisen vakava, en pitäisi virheellisenä rikosilmoituksenkaan tekemistä, hän kirjoittaa.

Hoivakoteja valvotaan eri puolilla Suomea aluehallintovirastoissa. Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira valvoo laajoja ja merkityksellisiä tapauksia sekä ohjaa avien valvontatoimintaa. Myös kunnilla on valvontavastuuta.

Millainen johtopäätös Valvirassa tehtiin lausunnosta?

– Nuotion lausunto ei anna aihetta dramaattisiin muutoksiin niissä toimintatavoissa joita aveissa ja valvirassa on ollut ja on, sanoo toimituksen tavoittama Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.

Hänen mukaansa valvonnassa pitää mennä ensisijaisesti siviilioikeudellisesti eteenpäin ja menetellä siten, että rikosoikeudellisia asioita ei tuoda tapauksiin, joita voidaan käsitellä valvontaviranomaishallinnossa.

– Silmät on pidettävä auki. Jos rikosepäilyjen tunnusmerkit täyttyvät, niin sitten täytyy harkita sitä että poliisille tehdään tutkintapyyntö. Tämä täytyy tehdä tapauskohtaisesti huolelliseen arvioon nojaten.

– Rikosten tunnusmerkkien täytyy täyttyä riittävän selvästi. Siitä pitää olla asianmukainen dokumentaatio, Henriksson sanoo.

Uusimmat