Uutiset

Vammaisia lapsia ei aina haluta harjoittelukouluihin – opetusministeriö hyväksyy käytännön

Keväällä ruotsinkielinen harjoittelukoulu Vasa övningskola päätti, ettei ota kahta erityistä tukea tarvitsevaa lasta oppilaakseen tulevana syksynä. Koulu oli lasten lähikoulu.

Övningsskola on yksi Suomen 11 harjoittelukoulusta, joissa opettajaksi opiskelevat harjoittelevat opettamista.

Asiasta kertoivat ensimmäisinä Svenska Yle ja Vasabladet. Siitä nousseen kohun jälkeen vaasalaiskoulu perui osittain päätöksensä.

Lihaksia surkastuttavaa SMA-tautia sairastava poika saa aloittaa esikoulun övningsskolanissa.

Toinen pojista odottaa edelleen päätöstä, saako hän jatkaa syksyllä ensimmäiselle luokalle. Hänellä on aivokasvain, jonka vuoksi hän voi saada esimerkiksi epileptisiä kohtauksia.

Kumpikin lapsi tarvitsee avustajaa ja etenee opinnoissaan omaa tahtia pidennetyn opetussuunnitelman mukaan.

 

Vaasalaisperheitä asiassa avustanut lakimies Jukka Kumpuvuori kertoo saaneensa viestejä, että harjoittelukouluista on vastaavia kokemuksia muualtakin Suomea.

Hänen mukaansa vammaisia lapsia ei haluta harjoittelukouluihin ja opetusministeriö hyväksyy käytännön.

Harjoittelukouluja hallinnoivat yliopistot, mutta ministeriö myöntää opetuksen järjestämisluvan.

-On jokseenkin epäselvää, millaiset velvollisuudet heillä on tarjota esimerkiksi erityisopetusta sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelua. Ministeriön näkemys näyttää olevan, ettei heidän ole pakko järjestää. Se sotii inklusiivisen opetuksen ja lähikoulun periaatetta vastaan, Kumpuvuori kritisoi.

Inkluusio tarkoittaa, että jokaisella lapsella on yhtäläinen oikeus käydä lähikouluaan ja osallistua opetukseen yhdessä oman ikäluokkansa kanssa. Tarvittavat tukitoimet tuodaan opetusympäristöön oppilaiden tarpeiden mukaan.

Käytännössä yksi koulu kaikille -periaatetta vasta tavoitellaan Suomessa, ja tilanteet vaihtelevat kunnittain.

Kumpuvuori muistuttaa, että opettajakokelaat opiskelevat harjoittelukouluissa opettamista.

-Jos siellä ei ole erityislapsia, miten he oppivat kohtaamaan sellaisia tilanteita? Sekin jää epäselväksi.

 

Opetusneuvos Tarja Kahiluoto opetusministeriöstä kertoo, että harjoittelukouluihin ja tavallisiin kouluihin otetaan oppilaita saman periaatteen mukaisesti.

Peruskoulun aloittavien oppilaiden oppilaaksiotto tapahtuu lähikouluperiaatteen mukaan. Lähikoulu ei ole aina maantieteellisesti lähin koulu.

-Jos esimerkiksi katsotaan, ettei lähikoulussa pystytä järjestämään tarvittavaa tukea lapselle, koulu voi olla jokin muu kuin se fyysisesti lähin, Kahiluoto sanoo.

Arviointi tapahtuu lapsen tarpeiden ja koulun tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Vammaisten lasten erityisopetus voi olla keskitetty kunnassa yhteen paikkaan.

 

Harjoittelukoulujen johtoryhmän puheenjohtaja, Rauman normaalikoulun johtava rehtori Tapio Heino toteaa, ettei selkeää linjaa tai sääntöä vammaisten lasten ottamisesta harjoittelukouluihin ole.

Tällä hetkellä Rauman normaalikoulussa ei ole yhtään vammaista lasta eikä myöskään erityisoppilaille tarkoitettua erityisryhmää.

Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on Heinon mukaan kuitenkin noin 15. Heidät on integroitu normaaliin opetukseen, eli he käyvät koulua tavallisissa luokissa.

-Jos meille pyrkii vammaisia lapsia, hyvin todennäköisesti heidät otamme. Jos on suuria oppimisen vaikeuksia, paras vaihtoehto lapselle on toki pienryhmä, Heino sanoo.

 

Vasa Övningsskolan rehtori Bernt Klockars kertoo, että aluehallintoviranomainen tekee lomien jälkeen päätöksen toisen pojan jatkamisesta heidän koulussaan.

Koulu on kieltäytynyt ottamasta häntä oppilaaksi pedagogisen harkinnan jälkeen. Sen enempää hän ei voi kommentoida yksittäistä tapausta.

Tällä hetkellä Vaasan harjoittelukoulussa on Klockarsin mukaan sekä erityistä tukea vaativia että vammaisia lapsia oppilaina.

-Katsomme aina tapauskohtaisesti, pystymmekö järjestämään opetusta lapsen edun mukaisesti.

Klockars huomauttaa, että opettajaksi opiskelevat käyvät pitämässä opetustunteja luokissa viikoittain.

-Heidän opinnoissaan on hyvin vähän erityisopetusta.

 

Mikä on harjoittelukoulu?
Normaalikoulut ovat yliopistojen harjoittelukouluja, jossa opettajaksi opiskelevat eli auskultantit suorittavat opettajaharjoittelua.Ohjatun harjoittelun keskeinen tavoite on valmistaa opettajaopiskelijaa tehtäviin, joita hän tulevaisuudessa kohtaa.Normaalikoulujen erityistehtävänä on toimia opettajankoulutuksen harjoittelupaikkoina, sekä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämiskouluina.Suomessa on 11 yliopistojen kasvatustieteellisiin tiedekuntiin kuuluvaa normaalikoulua: Helsingin normaalilyseo, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, Joensuun normaalikoulu, Jyväskylän normaalikoulu, Lapin yliopiston harjoittelukoulu, Oulun normaalikoulu, Rauman normaalikoulu, Savonlinnan normaalikoulu, Tampereen yliopiston normaalikoulu, Turun normaalikoulu ja Vasa övningsskola.

Asiasanat

Uusimmat