Uutiset

Vammaisten oikeudet eivät täysin toteudu Suomessa

Vammaisten oikeudet eivät täysin toteudu asumisessa saati tiedonsaannissa. Nämä kaksi arjen perusasiaa korostuvat eri vammaisjärjestöjen vastauksissa, kun heiltä kysyy, miten YK:n vammaisten oikeuksien sopimus nyt toteutuu Suomessa.

Kyseinen sopimus velvoittaa takaamaan vammaisille samat oikeudet ja yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuudet kuin kaikille muillekin sekä huomioimaan heidän erityistarpeensa. Lisäksi sopimus korostaa yleisen asennemuutoksen tärkeyttä.

-YK-sopimus velvoittaa, että jokaisella on esimerkiksi oikeus päättää, missä ja kenen kanssa asuu. Valitettavasti tämä ei aina toteudu. Vammaisten ihmisten välttämättömiä, elämänmittaisia avun ja tuen tarpeita kilpailutetaan ja palveluntuottaja saattaa vaihtua ilman, että vammainen henkilö on ollut millään tavalla osallisena asiassa, kertoo toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen Kehitysvammaliitosta.

Pahimmillaan kilpailutukset voivat johtaa siihen, että vammainen henkilö joutuu muuttamaan omasta kodistaan. Järjestöt penäävät erityisesti kunnilta ymmärrystä siihen, että vammaiset tai heidän edustajansa otetaan mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon.

-Kunnissa tämä harvoin toteutuu edes tilanteissa, joissa valmistellaan vammaisille välttämättömien palveluiden, kuten kuljetus- tai asumispalvelut, järjestämistä. Vammaisilla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta itse valita, missä tai kenen kanssa asuu, Autismi- ja Aspergerliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen toteaa.

Me Osalliset ry:n puheenjohtaja Susanna Lehti muistuttaa, että Suomessa vammaisten asiat ovat monessa suhteessa hyvin, mutta tekemistä riittää muuallakin kuin asumisessa.

-YK-sopimuksen näkökulmasta parannettavaa on muun muassa oikeudessa koulutukseen yhdenvertaisesti ja oikeus osallisuuteen yleisemminkin kaikilla elämän alueilla, Lehti sanoo.

Tiedonsaanti koetaan ongelmalliseksi sen takia, että osa vammaisista tarvitsee selkokieltä, jotta esimerkiksi uutiset ja viranomaisten tiedotteet ymmärretään.

-YK-sopimus velvoittaa allekirjoittajamaita tarjoamaan tietoa helposti luettavassa, ymmärrettävässä ja saavutettavassa muodossa. Näin se saavuttaa ihmiset, joilla on vaikeuksia oppimisessa ja ymmärtämisessä. On mahdotonta olla osallisena ja vaikuttaa, jos ei ymmärrä, Ohtonen painottaa.

Suomessa osataan kokonaisuutena hoitaa vammaisten asioita hyvin, vaikka joitakin puutteita yhä on. Tällaisen käsityksen saa, kun kuuntelee Sinikka Peltolan, Marko Salosen ja Verneri Veromaan kokemuksia. He asuvat Turussa TSVA Palvelut Oy:n Koivulakodin vuokrakodeissaan.

Kolmikko kertoo olevansa tyytyväinen itsemääräämisoikeutensa suhteen. He saavat mennä, tulla ja harrastaa. Jokainen on mukana myös työtoiminnassa.

-Se on hyvä, että saa päättää omista asioistaan, he toteavat.

Syrjintään he eivät juuri ole törmänneet, vaikka joitakin ikäviä tapauksia on tullut vastaan. Yleensä ongelmia ei ole.

-Kerran linja-autossa jotkin nuoret kyttäsivät minua ja kyselivät, kuka sinäkin oikein olet. Siitä on kuitenkin jo aikaa, Marko Salonen sanoo.

-Kaupungilla minua katsotaan joskus pitkään, mutta en välitä siitä, kertoo puolestaan Peltola.

Myös sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen sosiaali- ja terveysministeriöstä myöntää, että Suomessakin on vielä tehtävä töitä vammaisten oikeuksien eteen.

-Vammaisten oikeudet toteutuvat Suomessa kohtuullisesti, mutta vielä on paljon tehtävää. Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuoden alussa antaman selvityksen perusteella vammaiset kokevat edelleen syrjintää. Tämän pitää muuttua. Syrjintää on havaittu niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin työ- ja arkielämässä, Pöyhönen kertoo.

Pöyhönen korostaa, etteivät vammaisten oikeudet saa olla rahakysymys.

-Tämä on ihmisoikeuskysymys. Jo nykyisetkin resurssit riittävät pitkälle. Tarvitaan asennemuutosta, hän toteaa.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic