Uutiset Vantaa

Vankitutkimus: Yksinhuoltajat kokevat elämän vankilassa onnettomaksi – Parhaiten menestyvät ne, jotka ovat nokkimisjärjestyksessä korkealla

Rikosseuraamuslaitoksen teettämässä kyselyssä tutkittiin, miten tyytyväisiä elämiinsä suomalaisten vankien vangit ovat. Tutkija havaitsi, että suuri merkitys on sillä, millaiseen elämään vanki vapautuu.
Noin joka kuudes vanki kokee yksinäisyyttä vähintään usein, paljastaa Rikosseuraamuslaitoksen teettämä tutkimus. Kuva Vantaan vankilasta alkuvuodesta 2019. Kuva: Joel Maisalmi
Noin joka kuudes vanki kokee yksinäisyyttä vähintään usein, paljastaa Rikosseuraamuslaitoksen teettämä tutkimus. Kuva Vantaan vankilasta alkuvuodesta 2019. Kuva: Joel Maisalmi

Vangit, joilla on lapsia, ovat elämäänsä onnettomampia kuin lapsettomina tuomioitaan istuvat. Kaikkein tyytymättömimpiä elämäänsä ovat vangit, jotka ovat yksinhuoltajia.

Tiedot ilmenevät Rikosseuraamuslaitoksen teettämän vankien sosiaalisia suhteita käsittävän tutkimuksen alustavista tuloksista, joita esiteltiin alan seminaarissa Vantaalla maanantaina.

Alustavien tulosten onnellisia ovat parisuhteessa olevat, mutta kaikkein tyytyväisimpiä elämiinsä ovat sellaiset vangit, jotka asuvat vanhempiensa kanssa.

Vuodenvaihteessa teetettyyn kyselyyn vastasi 443 suomenkielistä vankia 11 vankilasta eri puolelta Suomea. Viime vuonna Suomen päivittäinen keskivankiluku oli noin 2 900.

Tutkimuksen toteuttajat, Tampereen yliopiston professori Juho Saari sekä dosentti Sakari Kainulainen, arvioivat, että tutkimus edustaa melko hyvin yleistä vankiväestöä Suomessa.

Tutkimusaineistossa kuitenkin painottuvat pitkiä tuomioita istuvat, huomauttavat tekijät.

Vangit muuta väestöä tyytymättömämpiä

Tutkimuksessa tarkasteltiin lukuisia vankien sosiaalisiin suhteisiin liittyviä piirteitä.

Parisuhteen ja siviilisäädyn lisäksi selvitykseen otettiin myös esimerkiksi vankiloiden arvohierarkia ja vankien status siinä sekä se, miten vangit kokevat yksinäisyyttä.

Keskimäärin vangit kokevat olevansa muuta väestöä onnettomampia.

– Ihmehän olisi, jos vankila olisi jokin paratiisi, jossa on kauhean hyvä olla. Elämän mahdollisuudet ovat paljon rajallisemmat kuin siviilissä, Kainulainen sanoo.

Varsinaisen tutkimuksen tarkat ja lopulliset tulokset esitellään runsaan vuoden päästä ilmestyvässä kirjassa, mutta Rikosseuraamuslaitos saa kyselytutkimuksen aineistoa käyttöönsä jo nyt.

Rikosseuraamuslaitoksen tarkoituksena on kehittää omaa työtään tulosten perusteella.

Maisterin paperit tuovat onnea

Maanantaina julkaistussa materiaalissa käsiteltiin pientä osaa tutkimuksen aineistosta, mutta nyt jo esitellyssä aineistossa ilmeni pieniä poikkeuksia valtaväestöön.

Esimerkiksi koulutukseen katsottuna kaikkein onnellisimpia olivat sellaiset vangit, joilla oli korkeakoulututkinto.

Korkeakoulutettujen vankien onnellisuus oli kuitenkin korkeampaa kuin muun korkeasti koulutetun väestön.

Vastaavasti naisvangit vaikuttivat alustavien tutkimusten perusteella onnellisemmilta kuin miehet. Kainulainen ei kuitenkaan pidä vielä tulosta luotettavana, koska naisten osuus vastaajista oli pieni.

Yleisesti ottaen vankien elämäntyytyväisyys kasvoi sitä mukaan, mitä lähempänä on vapautuminen. Merkittävää on Kainulaisen mukaan se, millaiseen elämä vanki vapautuu.

– Elämänvarmuudella, joka on vapautumisen hetkellä, on suuri heijastusvaikutus vankilan sisälle.

Joka kuudes vanki on yksinäinen

Alustavien tulosten perusteella noin joka kuudes vanki kokee olevansa usein tai jatkuvasti yksinäinen.

Yksinäisyyden yleisyys ei tutkijoille tullut yllätyksenä.

– On kyse instituutiosta, jossa äärimmäinen keino kurinpidossa on tuomita yksinäisyyteen, eristykseen. Jo rakenteellisesti siellä on yksinäisiä.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että vangin oma arvoasema vankilan sisällä määrittää sitä, miten hyvin siellä viihtyy ja pärjää.

Vastausten perusteella korkein sosiaalinen arvo on talous- ja huumerikoksista istuvilla, heikoin seksuaalirikollisilla.

Aineistossa on myös keskenään ristiriitaisia tuloksia. Kyselyn vastanneista joka kuudes vanki lisäksi koki, etteivät muut vangit tai ystävät ole kiinnostuneita heidän voinnistaan.

Toisaalta joka neljäs vanki ilmoitti, että he eivät halua heidän tuttujensa tai sukulaistensa vierailevan heidän luonaan.

Tutkimus tehtiin pelkästään suomenkielisille vangeille, joten muunkielisten vankien kokemukset on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.

Kaupallinen yhteistyö