Uutiset

Vapaapalokuntalaiset mukana yli puolessa kaikista hälytystehtävistä, lomakausi hankaloittaa päivystystä paikoittain

Vapaapalokuntalainen osallistuu vuodessa reiluun 60 hälytykseen. Esimerkiksi kesän suurimmassa maastopalossa Pyhärannassa on mukana lukuisia vapaapalokuntalaisia.

Sopimuspalokunnilla on yleensä ensilähdön vastuu etenkin haja-asutusalueilla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntajohtaja Petri Jaatinen vakuuttaa, että hälytyksiin riittää aina lähtijöitä.

-Paloasemilla on yleensä parisenkymmentä kaveria hyvin vapaamuotoisessa päivystysringissä, joille kaikille lähtee tieto hälytyksestä. Siitä saadaan aina yksikkö kasattua. Lisäksi tilastojen mukaan vpk on alle viiden minuutin päästä hälytyksestä liikkeellä, Jaatinen kertoo.

Lomakausi hankaloittaa vapaapalokuntien päivystystä. Ongelmat eivät kuitenkaan näy ulospäin, vaan aiheuttavat enemmän säätöä palokuntien sisällä.

Joillain paloasemilla kierrätetään lomalistoja, toisaalla osa sitoutuu normaalia tehostetumpaan päivystykseen. Tällöin päivystäjälle on saatettu maksaa myös pientä korvausta paikkakunnasta riippuen.

-Jokaiseen hälytykseen kuitenkin lähtee paloauto.

Suurin osa työnantajista suhtautuu myönteisesti siihen, jos vapaapalokuntalaisen pitää lähteä kesken töiden hälytykseen.

-Jos hälytyksiä alkaa olla joka päivä, niin on ymmärrettävää, jos työnantaja kyseenalaistaa kenellä työntekijä oikein on hommissa. Päivälähdöissä on ongelmia, joita pitää miettiä. Kaikista työtehtävistä ei voi lähteä kesken kaiken ja ihmisten työmatkat ovat pidentyneet, jolloin työpäivän aikana ei välttämättä olla alueella.

Esimerkiksi Saksassa on erillinen laki, joka velvoittaa työnantajia päästämään vapaapalokuntalaiset hälytystehtäviin. Jaatisen mukaan siellä ei turvauduta kyseiseen pykälään juurikaan, vaan asioista sovitaan yhteisymmärryksessä.

Suomen pelastustoiminta nojaa vahvasti vpk-toimintaan. Noin 60 prosentissa kaikista hälytyksistä on mukana vapaapalokuntalaisia.

Jaatinen on luottavainen siihen, että vapaapalokuntiin riittää väkeä myös tulevaisuudessa.

-Tällä hetkellä tilanne on aika stabiili, eikä määrissä ole juuri tapahtunut muutosta. Muuttotappioisissa kunnissa saattaa olla hieman pulaa, sillä siellä ei välttämättä ole rekrytoitavaksi sopivaa väestöä.

Suurin osa uusista vapaapalokuntalaisista rekrytoituu nuorisotoiminnan kautta. Jaatinen onkin mielissään siitä, että tutkimusten mukaan 18–25-vuotiaista reilu puolet voisi hyvinkin kuvitella osallistuvansa vpk-toimintaan.

Asiasanat

Uusimmat