Uutiset

Vapo vähentää väkeä ja ennakoi energiaturpeen tuotannon rajua laskua, lämmityspolttoaineen korvaaminen vaatii miljardi-investoinnit

Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakan mukaan yksikkötuotantokustannukset nousevat voimakkaasti, kun energiaturpeen tuotantomäärät vähenevät. Vapo kertoi maanantaina säästöohjelman aloittamisesta. Kuva: Mauri Ratilainen
Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakan mukaan yksikkötuotantokustannukset nousevat voimakkaasti, kun energiaturpeen tuotantomäärät vähenevät. Vapo kertoi maanantaina säästöohjelman aloittamisesta. Kuva: Mauri Ratilainen

Säästöohjelman aloittaneen Vapo-konsernin arvion mukaan Vapon energiaturpeen tuotanto on vuonna 2025 enää 30 prosenttia vuoden 2019 tuotannosta.

Myös Vapon turpeen kotimaiset tuotantoalueet vähenevät hurjaa vauhtia.

Vuonna 2019 valtion energiayhtiö Vapo tuotti energiaturvetta Suomessa yli kolmella sadalla tuotantoalueella. Tänä vuonna turvetta tuotetaan vielä 150 tuotantoalueella, ensi vuonna käytössä on enää vajaat 50 tuotantoaluetta.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteena on ollut vähintään puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen mukaan sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden.

Turpeen verokohtelusta on väännetty kättä muun muassa budjettiriihen yhteydessä. Kovinta kiistaa on käyty vihreiden ja keskustan välillä.

Turpeen energiakäyttöä on vähentänyt viime vuosina jo EU:n päästökaupan kiristyminen.

Hallituksen helmikuun ilmastokokouksen jälkeen perustettu laaja-alainen turvetyöryhmä käy parhaillaan läpi asiantuntijakuulemisia.

– Johtopäätöksiä aletaan tehdä joulun alla, kertoo työryhmän puheenjohtaja Timo V. Korhonen.

Turpeen käytön näkymiä selvittävän työryhmän toimikausi on maaliskuun loppuun.

Heti käyttöönotettavaa, kunnon korvaajaa ei ole

Vapon mukaan sen energiaturpeen kysyntä laski vuonna 2019 Suomessa 20 prosenttia edellisvuodesta. Lasku on jatkunut samantasoisena myös tänä vuonna, ja ennusteiden mukaan se jatkuu yhä.

Suomessa on yhä kymmeniä voimalaitoksia, jotka käyttävät turvetta joko pääpolttoaineena tai tukipolttoaineena energiantuotannossa. Sen turvin lämpiää moni asunto esimerkiksi Keski-Suomessa, Lapissa ja Pohjanmaan maakunnissa.

Uudellamaalla turpeen käyttö on melko vähäistä, siellä kaukolämmön pääpolttoaineena on ulkomailta rahdattava kivihiili.

Yhtä suorilta käsiltä käyttöönotettavaa ja kestävää korvaavaa vaihtoehtoa turpeen energiakäytölle ei vielä ole.

Puulla on muitakin käyttökohteita kuin energiaksi polttaminen, ja ympäristön kannalta monet eivät pidä mitään polttamiseen perustuvaa ratkaisua hyvänä vaihtoehtona.

Turpeen energiakäytöstä luopumista nopeutetulla aikataululla esittäneen Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran selvityksessä arvioidaan, että turpeesta luopuminen vaatisi Suomessa noin 1–1,6 miljardin euron investoinnit valitusta polusta riippuen.

Sitran raportissa ei ole tarkasteltu investointien vaikutusta kaukolämmön hintaan.

Monikymmenkertaisesti työpaikkoja lähdössä aliurakointiketjuista

Vapon säästöohjelman tavoitteena on 25 miljoonan euron säästöt seuraavien 2–3 vuoden aikana.

Vapon toimitusjohtajan Vesa Tempakan mukaan energiaturpeen tuotantomäärien vähetessä tuotannon yksikkötuotantokustannukset nousevat voimakkaasti ja ilman kilpailukykyä korjaavia toimia vaarantuu myös muu kuin energiaturvetuotanto.

Vapolla on energiaturpeen lisäksi muun muassa kuivike-, kasvu- ja imeytysturvetuotantoa. Upouusi aktiivihiilitehdas valmistui nyt syksyllä Ilomantsiin. Seuraavakin yksikkö on ollut jo suunnitteilla. Aktiivihiiltä käytetään esimerkiksi ilmansuodattimiin.

Osana säästöohjelmaa Vapo aloittaa yt-neuvottelut energiaturpeen tuotannosta vastaavassa SCM-organisaatiossa, polttoaineliiketoiminnassa ja konsernin tukitoiminnoissa.

Neuvotteluiden piirissä on yhteensä 182 työntekijää. Niiden arvioidaan johtavan enintään 25 henkilövuoden vähentymiseen.

Yt-neuvottelut alkavat marraskuun lopussa ja niiden arvioidaan päättyvän vasta ensi vuoden puolella.

Yhtiön tiedotteen mukaan neuvottelujen aikana selvitetään, kuinka suuri osa työvoiman vähentämistarpeesta voidaan toteuttaa eläköitymisten, luonnollisen poistuman ja konserninsisäisten uudelleensijoittumisten kautta.

Tempakan mukaan Vapo ei ole nyt yksin energiaturpeen alasajon keskipisteessä, vaan katse sekä EU:n ja valtion tukitoimet tulee suunnata koko alalle ja erityisesti alan aliurakoitsijaketjuun.

– Parissa vuodessa alalta häviää monikymmenkertainen määrä työpaikkoja verrattuna siihen, mitä Vapolta häviää energiaturvetuotannon vähenemisen takia, Tempakka sanoo tiedotteessa.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti

1.12.2020