Uutiset

Varhaiskasvatuslaki muuttuu kuunvaihteessa – lapsen etu korostuu ja kelpoisuusehdot tiukentuvat

Varhaiskasvatuslain uudistus muun muassa suojaa lasta väkivallalta ja kiusaamiselta.
Päiväkoteihin halutaan enemmän korkeakoulutettuja työntekijöitä.

Syyskuun ensimmäisenä päivänä voimaan astuvassa uudessa varhaiskasvatuslaissa esille nousee lapsen etu.

Lasta pitää suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Janne Öberg kertoo, että muun muassa tietovarannon kehittäminen tarjoaa tulevaisuudessa aivan eri tason tietoa kuin nyt on käytettävissä.

– Tiedon siirto päiväkodin, viranomaisten ja kodin välillä helpottuu.

Lain uudistuksen tavoitteena on selkiyttää alaa, tarkentaa henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksia ja mitoituksia lapsen edun korostamisen lisäksi.

Uusi varhaiskasvatuslaki kumoaa nykyisen varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen.

Lisää koulutusta päiväkodin työntekijöille

Uudessa laissa säädellään henkilökunnan kelpoisuuksia ja henkilöstön mitoituksia.

Säännöksiä muutettaisiin päiväkodin johdon kelpoisuuksien osalta. Korkeakoulutetun henkilöstön määrää pyritään kasvattamaan.

Varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien määrää nostetaan noin 9 000 henkilöllä. Lastenhoitajien määrää taas vähennetään noin 9 000 henkilön verran.

– Merkittävä osa lastenhoitajien vähentymisestä tapahtuu eläköitymisten myötä, Öberg sanoo.

Hän lisää, että osa hoitajista myös poistuu alalta muihin työtehtäviin ja yrittäjiksi. Osa kouluttautuu uuteen ammattiin.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja voi työskennellä muun muassa erilaisissa hoidon ja huolenpidon, vanhus- ja vammaispalvelujen, mielenterveys- ja päihdetyön, kotihoidon, varhaiskasvatuksen tai lastensuojelun työtehtävissä.

– Työpaikkoja voi olla myös perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Työpaikat voivat olla julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla, Öberg luettelee.

Hän lisää, että lastenhoitajien tarve tulee lisääntymään, jos varhaiskasvatuksen osallistumisaste kasvaa.

Koulutus vie aikaa

Muutosta aletaan soveltaa vuoden 2030 alusta lähtien.

– Pitkä voimaantuloaika on seurausta siitä, että opettajien on saatava koulutettua kentälle riittävästi vastaamaan uutta henkilöstörakennetta, ja se vie aikaa, Öberg summaa.

Palkkakustannukset kunnissa olisivat vuonna 2030 yhteensä noin 39 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuonna 2017.

Palkkakustannukset alkavat vähäistä merkittävämmin kasvaa vuoden 2022 jälkeen. Säädösmuutoksista johtuvat kustannukset korvataan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta.