Uutiset

Puheenvuoro: Varman työkykyjohtaja: Sosiaalinen media ja pelaaminen saattavat haitata arjen perusrytmiä ja työkykyisyyttä

Työelämän kehittämisen kohteet muuttuvat. Tällä hetkellä huomio kiinnittyy nuoriin ikäryhmiin. Kun elämänhallinnan perusasioita ei ole opittu perheessä ja koulussa, ongelmat siirtyvät työpaikoille.
Pelaaminen ja sosiaalinen media vievät monen nuoren työntekijän aikaa niin, että uni ja palautuminen jäävät vähiin. Kuva: Tyler Olson
Pelaaminen ja sosiaalinen media vievät monen nuoren työntekijän aikaa niin, että uni ja palautuminen jäävät vähiin. Kuva: Tyler Olson

Varman työkykyjohtaja Pauli Forman Puheenvuoro-kirjoitus:

Työelämän kehittäminen painottui aikaisemmin erityisesti vanhempiin työntekijäryhmiin. Tavoitteena oli tukea työssä jatkamista, pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä.

Siitä ei ole pitkää aikaa, kun osa työntekijöistä vielä luokiteltiin ”ikääntyneiksi työntekijöiksi” 45 vuoden ikärajan jälkeen. Sittemmin näkemys loiveni ja alettiin puhua ”ikääntyvistä työntekijöistä”. Naureskeltiin, että ”kaikkihan me olemme ikääntyviä työntekijöitä”. Tämän kategorisoivan ajan ilmiö oli muun muassa ”ikäjohtaminen”.

Sittemmin päätöksenteossakin iskulauseeksi muodostui, että työuria tulee pidentää ”alusta, keskeltä ja lopusta”. Loppu tarkoitti edelleen aikaa ennen eläkkeelle siirtymistä, keskivaihe työkyvyn tukemista ja esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamista. Opinnoista piti päästä nopeasti työelämään.

Tiukoista ikärajoista puhuminen tuntuu nykyään vieraalta. Vaikka erityisesti fyysinen työkyky keskimäärin liittyykin ikään, yksilötasolla työkyky voi olla erinomainen tai huono kronologisesta iästä riippumatta. Ikäjohtaminenkin vaihtui ajat sitten moninaisuuden johtamiseksi.

MIelenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys lisääntynyt

Työelämän kehittämiselle on kuitenkin edelleen iso tarve.

Yhteiskunnallisella tasolla tarve liittyy kestävyysvajeeseen ja työllisyysasteen nostamiseen. Vaikka monet mittarit osoittavat etenemistä hyvään suuntaan, työpaikkojen tasolla kaikkia haasteita ei suinkaan ole ratkaistu. Työn murros tuottaa myös uudenlaisia haasteita.

Työelämäkeskustelun fokus on muuttunut: tällä hetkellä huomio kiinnittyy pikemmin nuoriin kuin vanhempiin ikäryhmiin ja toisaalta olemme kiinnostuneita aivan uusista kohderyhmistä.

Mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Nuorissa ikäryhmissä mielenterveyssyyt työkyvyttömyyden taustalla kuitenkin painottuvat erityisesti, koska muiden työkyvyttömyyttä aiheuttavien syiden osuus on niin pieni.

Arjen keskusteluissa työnantajien edustajat ilmaisevat huolta erityisesti nuorten elämänhallinnan ongelmista. Sosiaalinen media, pelaaminen, unen ja palautumisen ongelmat saattavat haitata työhön osallistumisen kannalta välttämätöntä arjen perusrytmiä ja työkykyisyyttä.

Kun elämänhallinnan perusasioita ei ole opittu perheessä ja koulussa, ongelmat siirtyvät työpaikoille ja työnantajien ratkaistaviksi. Osalle nuorista työaikoihin sopeutuminen ja omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen saattavat tuottaa vaikeuksia. Sosiaalisen median jatkuvaan palautteeseen tottuneet nuoret saattavat odottaa samanlaista palautekulttuuria työelämässäkin.

Huomio kiinnittyy muutenkin aikaisempaa enemmän työuran alkuun. Kun työvoimasta on niukkuutta, rekrytoinnit kohdistuvat yhä useammin työntekijäryhmiin, joissa työkyky on haavoittuvainen.

Tällöin on tärkeää ymmärtää työkykyisyyteen liittyviä tekijöitä ja ennen kaikkea niitä toimenpiteitä, joilla työhön osallistumista voidaan tukea heti alusta lähtien ja työ mitoittaa työkyvyn mukaiseksi.

Maahanmuuttajat yksi keskeinen ryhmä keskustelussa

Yksi keskeinen ryhmä nykyisessä työelämäkeskustelussa ovat maahanmuuttajat. Heillä työhön osallistumisen haasteet saattavat liittyä kielitaitoon, kulttuuriin ja osaamiseen, mutta osalla myös suoraan terveyteen ja työkykyyn liittyviin seikkoihin.

Vaikka työkyky onkin yksilöllinen ominaisuus, työhön osallistumisella on myös sosiaalinen ulottuvuus. Kaikkien työntekijöiden kohdalla työyhteisö voi joko tukea tai haitata työhön osallistumista.

Pauli Forma
Pauli Forma

Työelämän kehittämistä on perusteltu eri aikoina eri tavoin. Hyvinvointi on ollut arvo sinänsä, toisaalta on korostettu yhteiskunnallisia tavoitteita. On myös tuotu esiin teeman liittymistä yrityskuvaan, tuottavuuteen ja henkilöstökustannuksiin.

On kiinnostavaa havaita, että oikeastaan kaikki nämä aikaisemmat näkökulmat kietoutuvat ajankohtaisessa keskustelussa uuden näkökulman, yritysvastuun alle.

Vastuullisuusajattelun kautta yritys kytkeytyy osaksi yhteiskuntaa ja sen tavoitteita ja kehitystä. Vastuullisten tekojen kautta yritys voi viestiä arvojaan ja yritysmielikuvaansa nykyisten ja tulevien työntekijöidensä suuntaan. Näin se voi parantaa työntekijäkokemusta ja mahdollisuuksiaan pärjätä työvoimakilpailussa.

Kun yrityksessä vastuullisuus otetaan tosissaan, se tuo työkykyasiat strategian ja liiketoiminnan ytimeen. Vastuullisuus myös lähtökohtaisesti korostaa yhdenvertaisuutta ja loiventaa kaikkia kategorisointeja.


Pauli Forma
Kirjoittaja on työeläkeyhtiö Varman työkykyjohtaja.

Fingerpori

comic

Uusimmat