Uutiset

Varusmiehet älähtivät – asevelvolliset kärsivät vääryyttä ruokarahan jaossa

Siviilipalvelusmiehet saavat viikonloppuisin ja lomilla yli 13 euron ruokarahan, varusmiehiä kehotetaan menemään kasarmille syömään.
Siviilipalvelusmiehille maksetaan päivärahan lisäksi 13,50 euroa ruokarahaa viikonloppuisin ja loma-aikana, eli rahaa on käytössä 18,60 euroa. Varusmies ei saa mitään lisää. Tämä on iso vääryys, Varusmiesliiton puheenjohtaja Kuva: Kimmo Penttinen
Siviilipalvelusmiehille maksetaan päivärahan lisäksi 13,50 euroa ruokarahaa viikonloppuisin ja loma-aikana, eli rahaa on käytössä 18,60 euroa. Varusmies ei saa mitään lisää. Tämä on iso vääryys, Varusmiesliiton puheenjohtaja Kuva: Kimmo Penttinen

Moni asepalvelukseen astunut yllättyy, kun viikonloppuisin ja lomilla on tultava toimeen 5,10 euron päivärahan turvin. Summan on riitettävä myös ruokaan.

Varusmiesliitto on alkanut ajaa tähän muutosta.

– Siviilipalvelusmiehille maksetaan päivärahan lisäksi ylimääräinen 13,50 euron suuruinen ruokaraha viikonloppuisin ja loma-aikana, eli rahaa on käytössä 18,60 euroa. Varusmies ei saa mitään muuta kuin normaalin päivärahan. Tämä on iso vääryys, Varusmiesliiton puheenjohtaja Matias Pajula toteaa.

Hänen mukaansa monet varusmiehet ovat kovilla.

– Kun päivärahasta hoidat puhelinlaskut ja vessapaperit, siitä ei jää paljon ruokaan. Ei voida olettaa, että kyllä äiti ruokkii poikansa.

Mene kasarmille syömään

Pajulan mukaan käytäntöä perustellaan sillä, että varusmiehillä on mahdollisuus mennä kasarmille syömään lomilla ja viikonloppuisin.

– Olimme hiljattain Kainuun prikaatissa varuskuntavierailulla. Puhuimme ruokarahasta varusmiesten kanssa. Kysyin muutamilta, kuinka pitkä heidän kotimatkansa on. Vastaus oli, että 550 kilometriä suuntaansa. Saa olla aika kova nälkä, että lomalla oleva ajaa päivälliselle yli tuhat kilometriä.

Varusmiehille on annettu myös perustelu, että lomat ovat vapaaehtoisia. Ei tarvitse lähteä kasarmilta.

– Jos varusmies jää kasarmille lomilla, niin mitä se tekee hänen taistelukyvylleen ja mielialalleen.

Lomatuvat täynnä

Varuskunnissa on toki lomatupia. Kajaanissa niitä on kolme, joihin mahtuu yhteensä 45 yöpyjää.

– Prikaatissa on hiukan alle 2 000 varusmiestä, eli kovin monta ei lomatupiin mahdu.

Pajulan mukaan kyse ei ole valtavista summista, jos ruokaraha jaettaisiin tasapuolisesti.

– Puhumme ehkä noin 20 miljoonasta eurosta. Tarkkaa summaa on hankala arvioida, koska lomapäivien määrä ei ole vakio. Varusmiehillä on hyvin eripituisia lomia.

Eläke ja verovähennys

Ruokaraha on yksi keskeinen liiton vaatimus, kun mennään kohti eduskuntavaaleja.

– Lisäksi ajamme verovähennysoikeutta ansiotuloihin sen jälkeen, kun asepalvelus on suoritettu. Aika olisi sama kuin suoritetun palveluksen pituus. Edelleen haluamme, että asepalveluksesta kertyisi eläkettä. Nyt niin ei tapahdu, vaikka opiskeluajasta kertyy.

Pajulan mukaan kyse olisi symbolisesti kädenojennuksesta varusmiehille.

– Yhteiskunta voisi näyttää, että se arvostaa asevelvollisiaan.

Puheenjohtaja on tyytyväinen siihen, että pääesikunnassa varusmieskoulutuksen uudistukset kulkevat hyvää rataa.

– Asenne on siellä kohdallaan. Meitä hyödyttäviin uudistuksiin suhtaudutaan myönteisesti.

Alkuun kevyttä

Tekeillä on suuri Koulutus 2020 -ohjelma, jonka myötä asepalvelus jaksotettaisiin alussa eri lailla kuin nykyisin.

– Kyse ei ole siitä, että palvelus kevenisi. Idea on, että palveluksessa lähdetään liikkeelle kevyemmin niin, että mahdollisimman moni pysyy mukana myös rankkaan vaiheeseen.

Hän ottaa esimerkin.

– Jos meillä on sata varusmiestä, niin miksi haluaisimme, että heti alkuun 20 tippuu pois vauhdista, kun voimme nousujohteisesti päästä siihen, että 90 pystyy olemaan mukana loppuun asti.

Moni keskeyttää palveluksen nimenomaan alkuvaiheessa vaikkapa marssimurtumien takia.

Kuntokuuria ja itsetuntoa

Pajula muistuttaa, että palveluksen keskeyttäneissä on paljon sellaisia nuoria, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat kuntokuuria ja itsetunnon vahvistusta.

– Miksi ihmeessä pudottaisimme heidät pois kovan alkurääkin takia, kun voimme tehdä asiat toisinkin, hän kysyy.

Pajula uskoo, että uuden mallin turvin voidaan päästä jopa vielä rankempiin tuloksiin kuin nykyisin.

Pussiruoat eivät sovi pakkasiin

Liitto ottaa kantaa myös pussiruokailukokeiluun. Se sai tyrmäyksen.

– Ajatus oli hyvä, sillä se toimisi sotaharjoituksissa ja päivinä, jolloin ollaan ampumaradalla. Silloin ei tarvitsisi keskeyttää päivää ja lähteä kasarmille syömään, missä tuhraantuu paljon aikaa. Kokeilun ajankohta oli väärä, sillä se tapahtui talvella, yli 20 pakkasasteen olosuhteissa.

Varusmiehet sekoittivat jauhoja kylmään veteen paljain käsin, mikä koettiin huonoksi ideaksi.

– Toivon, että puolustusvoimat ottaa evästyksemme huomioon. Kokeilua voisi toteuttaa kesällä tai syksyllä.

Johtajataidot esiin

Varusmieskoulutuksessa muuttuu kausien pituus.

Peruskoulutuskausi on ollut kahdeksan viikkoa ja sotilaspoliiseilla se on kuusi viikkoa.

– Nyt mennään malliin, jossa kuusi viikkoa on peruskoulutuskautta ja sen jälkeen toiset kuusi viikkoa aselajikoulutusta. Tämä tarkoittaa, että johtajavalinnat on tehty ennen seitsemän viikon kohdalla, mutta jatkossa ne tehdään 10–11 viikon hujakoilla. Tämä on hyvä uudistus. Johtajaksi valikoituvia päästään seuraamaan pitempään.

Muutos on hyvä myös siksi, että nykyisin aliupseerikouluun lähdettäessä tietotaito omasta aselajista ei välttämättä ole tarpeeksi vahva.

Äänestyskopit sotkuun

Pajula kantaa huolta varusmiesten äänestysinnokkuudesta. Jo aiemmin on väläytelty, että varusmiesten pitäisi saada äänestää sotilaskodeissa.

– Tämän kevään vaaleihin ei tällaista mahdollisuutta vielä saada, mutta toivottavasti myöhemmin. Olen kysellyt varusmiehiltä, että tietävätkö he, miten voi äänestää, jos vaalisunnuntaina on estynyt. Tuskin kenenkään käsi nousee, Pajula ihmettelee.

Uusi koulutus vei mennessään

Varusmiesliiton tuore puheenjohtaja Matias Pajula kertoo, ettei hänellä ollut kovin suuria fiiliksiä puolustusvoimiin, kun oli aika suorittaa asepalvelus.

– Isäni sanoi, että pitää olla vuosi, hän muistelee.

Pajula aloitti Santahaminassa. Palvelus alkoi kiinnostaa enemmän, kun hän pääsi neljäksi kuukaudeksi aliupseerikouluun Niinisaloon lentotiedustelukurssille.

– Kyse on uudehkosta koulutuksesta. Vasta viidestä saapumiserästä on koulutettu varusmiehiä tällä kurssilla. Koulutus tapahtuu keskitetysti Niinisalossa, josta oppilaat hajautetaan takaisin varuskuntiin. Kurssilla oli oppilaita 35.

Lentotiedustelukoulutus tarkoittaa aktiivista harjoittelua.

– Viime syksynä olin jo ensimmäisissä pakollisissa kertausharjoituksissa ja olen osallistunut vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen. Minua ei haittaa ollenkaan päästä seuraaviin harjoituksiin. Odotan niitä mielenkiinnolla. Vuosi armeijassa herätti kiinnostuksen, ja aion osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen vastakin.

Kurssin käyneet keskittyvät aluetiedusteluun.

 

 

 

Uusimmat