Uutiset

Vasta 5 magnitudin maanjäristys uhkaisi Pyhäjoen ydinvoimalaa - Suomen alueella sellainen oli 1800-luvulla

Pohjois-Pohjanmaalla Limingan kuntaan paikannettu maanjäristys ei aiheuttaisi turvallisuusuhkaa Pyhäjoen Hanhikiven niemelle rakennettavalle ydinvoimalalle. Fennovoiman ydinvoimalan rakennustyömaa sijaitsee alle sadan kilometrin päässä alueesta, jossa perjantain vastaisena yönä havaitun maanjäristyksen magnitudi oli 3.

-Tämän suuruusluokan maanjäristykset eivät ole ydinvoimalalaitokselle vaarallisia. Tässä hankkeessa varaudutaan sellaisiin maanjäristyksiin, joita voi sattua kerran sadassa tuhannessa vuodessa tai vielä harvemmin, johtava asiantuntija Jorma Sandberg Säteilyturvakeskuksesta (STUK) sanoo.

Pelkkä maanjäristyksen magnitudi eli voimakkuus ei välttämättä kerro kaikkea maanjäristyksen mahdollisesti aiheuttamasta tuhovoimasta.

-Maanjäristyksen aiheuttamiin tuhoihin vaikuttaa se, miten etäällä ja missä syvyydessä järistys on tapahtunut. Saman magnitudin järistykset voivat aiheuttaa eri kiihtyvyyksiä, jolloin niiden aiheuttavat vauriotkin ovat erilaisia. Sanotaan nyt, että Hanhikiven voimalaitoksen suunnitteluperuste vastaa suunnilleen laitospaikan kohdalla tapahtuvaa magnitudin 5 maanjäristystä, Sandberg sanoo.

Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen tietojen mukaan Suomen alueella voimakkain tiedossa oleva maanjäristys on havaittu kesäkuussa 1882. Maanjäristyksen magnitudi oli 5. Tiedot 1882 luvun maanjäristyksestä on kerätty vanhoista lehdistä ja kirkonkirjoista.

Seismografihavaintoja on kerätty Suomessa vuodesta 1970 lähtien. Näiden keräystietojen mukaan voimakkain Suomessa rekisteröity maanjäristys tapahtui Alajärvellä vuonna 1979. Sen magnitudi oli 3.8.

Fennovoiman kehityspäällikkö Juha Miikkulaisen mukaan Hanhikiven niemen ydinvoimalaitoksen rakentamisessa on huomioitu Suomessa tapahtuvat maanjäristykset.

-Ydinvoimalaitoksen turvajärjestelyt kestävät jopa niin harvinaiset tapahtumat, joita tapahtuu vain kerran sadassa tuhannessa vuodessa. Viime viikolla ydinvoimala-alueelle pystytettiin 120 metriä korkea säämasto, joka sekin on mitoitettu maanjäristyksen kestäväksi. Tiedettävästi se onkin ainoa Suomessa oleva maanjärsityksen kestävä masto, Miikkulainen lisää.

Perämeren alueella maa värähtelee vuosittain, mutta suurin osa Suomessa maanjäristyksistä on magnitudiltaan 0-3. Viime vuonna Perämeren alueella havaittiin 4,2 magnitudin maanjäristys, mutta se kirjattiin Ruotsin aluevesien puolelle.

-Maanjäristykset eivät ole koskaan välittömästi aiheuttaneet merkittäviä turvallisuusongelmia ydinvoimalaitoksille maailmalla, vaikka niiden lähellä on tapahtunut voimakkaitakin järistyksiä. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden aiheutti tsunami, STUKin Sandberg sanoo.

Magnitudin 3 maanjäristys voi aiheuttaa kevyempien rakenteiden saumojen rakoilua ja rappausten halkeamia.

-Ydinvoimalaitosten rakentaminen eroaa tavanomaisesta rakentamisesta sitten, ettei siinä tarvitse erikseen huomioida maanjäristysten mahdollisuutta. Ydinvoimalaitoksissa ne huomioidaan ja niissä pyritään pieneen riskitasoon. Ydinvoimaloissa varmistetaan se, että turvallisuusjärjestelmät ja laitteet toimivat maanjäristyksen jälkeenkin, kun taas tavanomaisessa rakentamisessa tärkeintä on henkilövahinkojen välttäminen, Sandberg sanoo.

Pyhäjoen Hanhikiven niemen lisäksi Suomessa rakenteilla on myös toinen ydinvoimala eli Olkiluoto 3, joka nousee Eurajoelle.

Edit: Juttua ja otsikkoa on tarkennettu kello 16.00 Suomessa havaittujen maanjäristysten historiatiedoilla.

Asiasanat

Uusimmat