Uutiset

VATT: kymmenillä kuntaliitoksilla ei saatu säästöjä, mutta pienet liitoskunnat menettivät sote-työpaikkojaan

Viime vuosikymmenen lopulla tehdyillä kymmenillä kuntaliitoksilla ei saatu aikaan säästöjä kuntien kokonaismenoissa, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tuore tutkimus.

VATTin mukaan liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden ajan lähes samalla tavoin kuin vastaavien itsenäisenä pysytelleiden kuntien menot. Tutkijoiden mukaan kuntaliitoksilla ei siis saavutettu niille asetettuja säästötavoitteita.

Tutkijat sen sijaan havaitsivat merkittäviä muutoksia liitoskuntien palvelurakenteessa. VATT:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkoja siirtyi kuntaliitosten jälkeen pienistä liitoskunnista suuriin.

Sote-työpaikkojen siirtyminen oli sitä voimakkaampaa, mitä heikomman edustuksen pieni kunta sai uudessa liitoskunnassa.

Tutkijoiden mukaan esimerkiksi itsenäisyydestään luopunut kunta, joka sai kymmenen prosenttia paikoista uuden liitoskunnan valtuustossa, menetti kolmanneksen entisistä sote-työpaikoistaan. Vastaavasti kunta, joka sai 90 prosenttia uuden valtuuston paikoista, lisäsi sote-työpaikkojaan viidenneksellä.

-Poliittisella edustuksella voi olla merkittävä vaikutus alueen palveluihin. Tutkimuksen tulokset alueellisen edustuksen merkityksestä on syytä ottaa huomioon myös maakuntauudistuksen ja maakuntavaalien valmistelussa, tutkija Janne Tukiainen sanoo VATTin tiedotteessa.

Tutkijat havaitsivat samantyyppistä eriytymistä myös kunnan hallintoon liittyvissä työpaikoissa, mutta koulujen tai opetusalan työpaikkoihin kuntaliitoksilla ei havaittu olevan vaikutusta.

Työpaikkojen siirtyminen ei tutkimuksen mukaan heijastunut sellaisiin asukkaiden kokonaishyvinvointia kuvaaviin mittareihin kuin asuntojen hintoihin tai muuttoliikkeeseen. Tutkijoiden mukaan tämä voi selittyä esimerkiksi sillä, että vaikka sote-palvelut siirtyivät kauemmas, niiden tarjonta on siirtynyt isompiin ja mahdollisesti laadukkaampiin yksiköihin.

Tutkimuksessa käsiteltiin vuonna 2009 voimaan tulleita kuntaliitoksia. Tuolloin toteutettiin peräti 32 kuntaliitosta, joihin osallistui 99 kuntaa. Taustalla oli hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistus ja valtion maksama porkkanaraha, jolla kuntaliitoksia vauhditettiin.

Tutkimuksen tekivät VATTin tutkijat Tuukka Saarimaa ja Janne Tukiainen sekä Helsingin kaupunginkanslian tutkija Oskari Harjunen. LM–HäSa

Asiasanat

Uusimmat