Uutiset

Väyrynen: Bernerin liikennehanke on temppu hankkia budjetin ulkopuolista velkarahaa

Lännen Media

Kansalaispuolueen puheenjohtaja, europarlamentaarikko

Paavo Väyrynen

varoittaa tempuista, joilla Suomen velkaantumista aiotaan lisätä tilanteessa, jossa eurojäsenyys on hyydyttänyt talouskasvun.

Väyrynen näkee liikenneministeri

Anne Bernerin

(kesk.) ajamaan valtion teiden yhtiöittämisen keinona hankkia valtion budjetin ulkopuolista velkarahaa liikennesektorin käyttöön. Samaan tähtää hänen tulkintansa mukaan myös keskustelu, jossa on toivottu hävittäjähankintojen ja laivaston hankintojen toteuttamista ”ylimääräisellä velkarahalla” budjettikehyksen ulkopuolelta.

– Myös sote-uudistus hyvin todennäköisesti johtaa menojen kasvuun eikä säästöihin, Väyrynen ennustaa.

Hän laskee, että yli kymmenen prosenttia valtion juoksevista menoista katetaan nykyään ottamalla lisävelkaa.

– Kaikki tämä johtuu pohjimmiltaan eurosta. Kun ei ole ollut talouskasvua eikä ole talouskasvua.

Väyrysen mielestä paras ratkaisu olisi se, että kaikki euromaat ottaisivat uudelleen käyttöön kansalliset valuutat tai se, että ainakin osa euromaista irtaantuisi yhteisvaluutasta.

– Suomen pitäisi nyt valmistautua euroalueesta eroamiseen ja välttää sellaista sitoutumista, joka tekee eron hankalaksi.

Maahanmuuttajat eivät paranna Suomen hyvinvointia

Väyrysen mukaan Suomen talouden yhden prosentin kasvu on velkavetoista. Sitä ylläpitää myös maahanmuuttajien määrän kasvu, joka ei hänen mielestään paranna Suomen hyvinvointia, mutta lisää bruttokansantuotetta.

Kansalaispuolue ajaa Suomen euroeron lisäksi EU:n kehittämistä niin, että päätösvaltaa palautetaan jäsenmaille. Jos Brexitin jälkeen myös Tanska ja Ruotsi eroaisivat EU:sta, Suomenkin olisi Väyrysen mielestä järkevä erota EU:sta.

Väyrysen kansalaisaloite siitä, että euroalueeseen kuulumisesta järjestettäisiin kansanäänestys, ei saanut vastakaikua eduskunnalta. Perustuslakivaliokunta lopetti sen käsittelyn marraskuussa sillä perusteella, että kansainväliset sitoumukset on rajattu kansalaisaloitteen ulkopuolelle.

Väyrynen sanokin nyt perustaneensa Kansalaispuolueen nimenomaan sen takia, että osasi ennakoida kansalaisaloitteensa kohtalon.

Puoluetoimiston ohjausta erottamisasiassa

Kansalaispuolue järjesti perjantaina Helsingissä ensimmäisen tiedotustilaisuutensa rekisteröitynä puolueena. Siellä se julkisti ulko- ja Eurooppa-poliittisen ohjelman ja maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Ne eivät sisällä juurikaan uutta, jos on lukenut Väyrysen marraskuussa julkaiseman kirjan

Kukahan nämäkin sotkut selvittää

(Paasilinna).

Puheenjohtajan vierellä tiedotustilaisuudessa esiintyivät Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja

Sami Kilpeläinen

ja puoluehallituksen jäsen

Sakari Linden.

Kilpeläinen on keskustan puoluevaltuuston jäsen. Suomalaisuuden liitossa työskentelevä Linden on aiemmin toiminut perussuomalaisten kansanedustajien

Simon Elon

ja

Maria Lohelan

avustajana.

Kysymykseen omasta kahden puolueen jäsenyydestään Väyrynen vastasi viittaamalla blogikirjoitukseensa.

Kun Kansalaispuolue oli joulukuun puolivälissä merkitty puoluerekisteriin, puoluesihteeri

Jouni Ovaska

(kesk.) tulkitsi Väyrysen eronneen keskustan jäsenyydestä. Saman tulkinnan teki Keskustan Keminmaan kunnallisjärjestön johtokunta.

Väyrynen on eri mieltä. Hänen käsityksensä mukaan jäsenyys keskustassa voisi lakata vain siten, että jäsen eroaa paikallisyhdistyksestä tai hänet sääntöjen mukaisesti erotetaan.

– Jäsenyyskysymys on keskustassa puoluevaltuuston käsissä, Väyrynen sanoi.

Hän sai hiljattain kirjeen, jossa Keminmaan keskustaseuralta pyydetään selvitystä suhtautumisestaan mahdollisiin toisen puolueen jäsenyyden omaaviin jäseniin. Hän syyttää puoluetoimistoa siitä, että se on ohjannut keskustan piirijärjestöä ja kunnallisjärjestöä toimiin, jota tähtäävät Keminmaan keskustaseuran erottamiseen niiden jäsenyydestä.

– Ne ovat joutumassa turhaan sijaiskärsijöiksi, sillä puolueesta keskustaseuran voisi erottaa vain puoluevaltuusto, Väyrynen kirjoittaa blogissaan.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic