Uutiset

Venäjä marssitti Ukrainan merimiehiä televisioon tunnustamaan “provokaation”

Ukrainan mukaan kyse oli pakon avulla puristetuista valheellisista tunnustuksista. Kaapattujen laivojen miehistöille alettiin jakaa vankeustuomioita
Konfliktista sydämistyneet ukrainalaiset kokoontuivat maanantaina Kiovassa parlamenttitalon edustalle ja vaativat diplomaattisuhteiden katkaisemista Venäjään.

Ukrainan ja Venäjän laivastoselkkaus Krimin lähivesillä saa kummallisia käänteitä.

Tapahtumat lähtivät liikkeelle sunnuntaina, kun Venäjä avasi tulen kolmea Ukrainan laivaston alusta kohti, valtasi ja hinasi ne Kertshin satamaan Krimille.

Tiistaina Venäjän turvallisuuspalvelu FSB julkaisi videon, jossa kolme ukrainalaista merimiestä tunnustaa, etteivät he välittäneet Venäjän laivaston pysähtymiskehotuksista. Video esitettiin Venäjän valtiollisen Rossija 24 -televisiokanavan lähetyksessä. 

Yksi miehistä, Volodymyr Lisovyi sanoi, että hän oli tietoinen ukrainalaislaivojen matkan “provokatiivisesta luonteesta”.

Ukrainan mukaan miehet pakotettiin valheellisiin tunnustuksiin.

Kahden kuukauden vankeustuomio

FSB:n mukaan sillä oli tietoa, että ukrainalaisaluksilla oli kaksi Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n upseeria, joiden tehtävänä oli koordinoida provokaatiota.

SBU:n johtaja Vasyl Hrytsak myönsi, että aluksilla oli hänen alaisiaan, mutta näiden tehtävät olivat samanlaisia rutiiniluonteisia tiedustelutehtäviä, joita myös Venäjän laivastolla on kaiken aikaa.

Hrytsakin mukaan yksi SBU:n upseeri loukkaantui vakavasti, kun Venäjän ilmavoimien hävittäjä tulitti ukrainalaisaluksia.

Kolmessa ukrainalaisaluksessa oli yhteensä 24 merimiestä. Seitsemän heistä tuomittiin kahdeksi kuukaudeksi vankilaan Simferopolin oikeusistuimessa Krimillä tiistaina. Lopuillekin odotetaan vastaavanpituisia tuomiota lähipäivinä.

Pakotteita halutaan laajentaa

Useat eurooppalaiset poliitikot nostivat tiistaina esille mahdollisuuden, että Venäjälle asetetaan uusia pakotteita Mustanmeren laivastoselkkauksen vuoksi.

EU:n puheenjohtajamaan Itävallan ulkoministeri Karin Kneissl sanoi, että pakotteita tulee harkita siltä pohjalta, millaisia tosiasioita välikohtauksesta tulee esille ja miten kiistan osapuolet käyttäytyvät. Kneisslia voi pitää Venäjän presidentin Vladimir Putinin ystävänä, sillä Putin kutsuvieraana Karin Kneisslin häissä viime elokuussa.

Puola ja Viro vaativat äänekkäästi lisäpakotteita Venäjälle.

Venäjän apulaisulkoministeri Aleksandr Grushko sanoi turvallisuuskonferenssissa Berliinissä, että “pakotteet eivät johda mihinkään. Ne eivät ratkaise yhtäkään ongelmaa”.

EU:n ulkoministerit keskustelevat pakotteista 10. päivä joulukuuta. EU-johtajien on määrä jatkaa nykyisiä pakotteita huippukokouksessaan myöhemmin joulukuussa.

Poikkeustila rajaseuduille

Ukrainan parlamentti antoi maanantai-iltana tukensa presidentti Petro Poroshenkon poikkeustilasuunnitelmalle.

Poikkeustila on voimassa 30 vuorokauden ajan kymmenellä alueella, jotka sijaitsevat Ukrainan rajaseuduilla. Viisi niistä rajautuu Venäjään, kolme on lähellä Krimiä ja kaksi Moldovasta irrottautuneen Transnistrian rajalla.

Poikkeustilan aikana sotilasviranomaisilla on oikeus kieltää protestit ja lakot. Siviiliväestön mobilisointi sotilaspalvelukseen myös mahdollista.

Poikkeustila ei lykkää Ukrainan presidentinvaaleja, jotka on määrä pitää 29. maaliskuuta 2019.

4 vuotta sotaa

Venäjä liitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan itseensä maaliskuussa 2014.

Sen jälkeen alkoi sota Itä-Ukrainassa. Venäjän tukemat Donetskin ja Luhanskin alueet ryhtyivät asevoimien irrottautumaan Ukrainan hallinnasta.

Itä-Ukrainan separatistien ja Ukrainan hallituksen joukkojen välisissä taisteluissa on kuollut yli 10 000 ihmistä.

 

Uusimmat