Uutiset

Venäjä teki presidentinvaalien vääristelystä taidetta – Putin tarvitsee haluttomalta kansalta 70 prosentin äänestysinnon

Presidentinvaalit järjestetään nykyään enää kuuden vuoden välein, ja vaaleissa voittaa Vladimir Putin. Yllätystulosta Venäjällä ei ole luvassa myöskään sunnuntaina 18. maaliskuuta.

Kansaa vaalit eivät innosta.

Itänaapurin vaaliprosessi on tiukan keskusjohtoinen operaatio, joka äkkinäisen silmään muistuttaa aitoja kansanvaltaisia vaaleja. Vähänkään raaputtamalla näkyviin tulevat keinot, joilla Putinin vaalivoitto rakennetaan.

Kyse ei ole vain ääntenlaskusta, jota tarkkailijat suurissa kaupungeissa seuraavat silmä kovana. Farssi alkaa paljon aiemmin: poliittisen pelikentän puhdistamisesta ja ehdokasasettelusta.

Valtakunnan duumaan ja politiikkaan yleensä pääsevät vain keskusjohdolle mieleiset puolueet: valtapuolue Yhtenäinen Venäjä, sen apupuolue Oikeudenmukainen Venäjä, kommunistit ja kansallismieliset Vladimir Zhirinovskin kannattajat. Itsenäisesti ajattelevilla liberaaleilla ei ole ollut duumaan asiaa enää Putinin 1999 alkaneen valtakauden alkuvuosien jälkeen.

 

Keskusvaalikomissio hyväksyy tai hylkää ehdokkaat, vähän kuin Iranin ylipappien neuvosto. Ehdokkuuden ehtona on 300 000 allekirjoituksen kerääminen. Kannattajakorteista löytyy aina hylkäämiseen riittävä määrä väärennöksiä – etenkin, kun oppositioryhmissä varmasti vilisee niihin solutettuja valeaktivisteja.

Ehdolle kelpuutetaan vain vaarattomia oppositiohahmoja: tällä kertaa armon saivat aiemmin perusteellisesti mustamaalattu Jabloko-puolueen perustaja Grigori Javlinski ja tv-juontajana paremmin tunnettu Ksenia Sobtshak. Vakavan maineen omaavaa Aleksei Navalnya, lakimiestä ja korruptiopaljastusten tekijää, ei päästetty Putinia haastamaan.

Navalny olisi voinut yllättää, sillä jo vuoden 2013 Moskovan pormestarinvaaleissa hän keräsi 27 prosenttia äänistä valtapuolueen ehdokasta vastaan. Toistuvat pidätykset ovat sittemmin kasvattaneet Navalnyn mainetta.

 

Vaalimanipulaatiosta on tullut venäläinen vientituote. NBC-televisio uutisoi tällä viikolla, että Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisilla on todisteita seitsemän osavaltion vaalijärjestelmien joutumisesta alttiiksi venäläisille toimijoille ennen vuoden 2016 presidentinvaaleja, jotka Donald Trump voitti niukasti. Osavaltiot olivat Alaska, Arizona, Kalifornia, Florida, Illinois, Texas ja Wisconsin.

Hakkerointi tehoaa jopa supervaltaan meren takana, mutta kotimaassa vaalit ovat olleet yhdestä huoneesta johdetut koko Putinin kauden – kuten valtion hallitsema mediakin. Putin ei osallistu avoimiin vaalikeskusteluihin, ei ole aiemminkaan osallistunut, vaan hän tukeutuu hallintokeinoihin ja KGB-valtaan.

Neuvostoajan jälkeen koettiin 1990-luvulla lyhyt ja myrskyisä vaihe, jolloin mielipidemittaukset ja vaalit olivat oikeasti vapaan kansalaismielipiteen armoilla. Viime vuosina jakso on leimattu ”kaaokseksi”.

Näissä vaaleissa äänestysprosentti halutaan nostaa vähintään 69,81 prosenttiin. Se oli vilkkaus vuonna 2008, kun presidentiksi valittiin yhden kauden ajaksi Dmitri Medvedev. Putin siirtyi tuolloin neljäksi vuodeksi pääministerin virkaan voidakseen sitten jatkaa presidenttinä.

Sanomalehti Kommersant kertoi operaatio Megapoliksesta, jossa tavoitteeksi on asetettu, ettei Putin saa innostaa äänestäjiä vähemmän kuin Medvedev. Salaisen mielipidemittauksen mukaan äänestämään aikoo 40–50 prosenttia kansasta, mikä ei vallanpitäjille riitä.

Tiedot Megapoliksesta ovat uskottavia. Kun Putin kävi veristä sotaa itsenäisyyshaluisia tshetsheenejä vastaan, osatasavallassa vaali-into nousi aina lähelle sataa ja Putinin kannatus samaten. Nyt ilmapuntari on Krim, jonka Venäjä miehitti Ukrainalta 2014. Krimillä äänestysprosentin pitää nousta yli 80 prosentin, sillä hätäisesti järjestetyssä ”kansanäänestyksessä” niemimaan liittämisestä vilkkaus oli Krimillä 83,1 ja Sevastopolin laivastotukikohdassa 89,5 prosenttia.

 

Äänestysprosentti pohjustetaan lahjomalla ja uhkailemalla. Yhtenäiseen Venäjään kuuluvien virkamiesten tehtävänä on varmistaa väen tulo uurnille. Tarvittaessa viedään bussilla ja tarjotaan halpoja elintarvikkeita.

Syyskuun aluevaalit olivat vaalisysteemin viimeinen testi ennen presidenttikoitosta. Usein uhkaillun Golos-tarkkailujärjestön mukaan alhainen innostus johtui ”vähäisestä kilpailusta ja äänestäjien epäluottamuksesta vaaliprosessia kohtaan”. Väärennös perustui ”vaaliuurnien täyttämiseen etukäteen, äänestäjien painostamiseen töissä esimiesten toimesta, laittomaan kyyditykseen ja lahjontaan, vaalitarkkailijoiden, vaalivirkailijoiden ja median oikeuksien loukkaamiseen sekä vilppiin ääntenlaskennassa”. Kuinka ollakaan, kaikki 17 kuvernöörinvaalia päättyivät Kremlin ja Yhtenäisen Venäjän ehdokkaiden voittoon.

Kun Putin voittaa, kyse ei ole vaalituloksista. Kyse on siitä, miten ne tehdään.

Kirjoittaja on Lännen Median päätoimittaja ja entinen Moskovan kirjeenvaihtaja.

 

 

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic