Uutiset

Venäjä vetää suurta show'ta Ukrainan rajalla – valloitussota vaatisi kuitenkin venäläisjoukkojen määrän kolminkertaistamista, arvioi suomalaisasiantuntija

Julkisesta pullistelusta on vaikea päätellä todellisen hyökkäyksen riskiä, sanovat suomalaiset sotilasasiantuntijat.
Venäjä vetää suurta show'ta Ukrainan rajalla ö valloitussota vaatisi kuitenkin venäläisjoukkojen määrän kolminkertaistamista, arvioi suomalaisasiantuntija. Lehtikuva/AFP

Venäjä ohjaa Ukrainan rajalla jo viikkokausia kestänyttä näytelmää, jossa näyttelijöitä ovat yli 100  000 venäläissotilasta ja Kremlin poliittinen johto. Suurella julkisuudella lietsottu pelon ilmapiiri ei kuitenkaan kerro vielä paljoakaan siitä, aikooko Venäjä oikeasti ryhtyä sotilasoperaatioihin Ukrainassa lähitulevaisuudessa. Näin arvioivat suomalaiset sotilasasiantuntijat.

Julkisesti nähdyt merkit puoltavat sitä, ettei todellista hyökkäystä ole tulossa, arvioi everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa.

–  On tietysti seikkoja, jotka puhuvat hyökkäyksen puolesta, mutta on hirveän paljon enemmän seikkoja sen puolesta, ettei hyökkäystä tule, sanoo Pihlajamaa.

Hyökkäyksen puolesta puhuvat rajalle kerätyt sotilasvoimat ja poliittinen ehdottomuus, jolla Venäjä on esittänyt länsimaille vaatimuksiaan turvatakuista. Hyökkäys Ukrainaan ei kuitenkaan edistäisi Venäjän laajempia tavoitteita, katsoo Pihlajamaa.

–  Ukrainaan hyökkääminen ei oikeastaan edistä sitä Venäjän päämäärää, joka on Ukrainan pitäminen Venäjän vaikutuspiirissä. Siinä tulee vain enemmän vastareaktiota Ukrainan ja lännen puolelta.

Hyökkäys vaatisi nähtyä suuremmat lihakset

Pihlajamaan mukaan Ukrainan vastaiselle rajalle kerätyt sotilasvoimat ovat huomattavia, mutta eivät riittäviä edes Ukrainan osittaiseen valloittamiseen. Venäjän sotilaiden määrä Ukrainan vastaisella rajalla on pysynyt runsaassa 100  000 sotilaassa, eli suuruusluokka vastaa jotakuinkin Ukrainan asevoimia maan itäosissa.

–  Perinteisesti ajatellaan, että hyökkääjällä pitäisi olla minimissään kolminkertainen ylivoima. Venäjällä pitäisi olla 300–500  000 sotilasta siellä, jos perinteiseen aluevaltaamiseen pyritään, Pihlajamaa sanoo.

Venäjän joukoilla on tekninen etulyöntiasema Ukrainaan nähden erityisesti ilmavoimien osalta, mutta ilmavoimilla ei valloiteta maa-alueita tai pidetä niitä hallussa, Pihlajamaa muistuttaa. Venäjän maavoimien hyökkäys Ukrainaan vaatisi satojen kilometrien pituisten sivustojen turvaamista, mikä onnistuu vain huomattavalla ylivoimalla.

Hyökkääjän asema muuttuu vielä vaikeammaksi, jos tarkoitus on ottaa haltuun suuria asutuskeskuksia.

–  Jos Kiovaan mennään, silloin mennään kaupunkitaisteluun, joka vaatii ihan järkyttävät määrät joukkoja, jos vertaa maastossa etenemiseen, Pihlajamaa sanoo.

Hyökkäystä vastaan puhuu myös koronapandemian tilanne Venäjällä, missä rokotekattavuus on yhä heikolla tolalla. Pihlajamaa epäilee, että pandemian vuoksi terveydenhuoltojärjestelmät tuskin kestäisivät sotahaavoittuneiden määrää, minkä lisäksi koronaviruksen leviäminen taistelujoukoissa olisi ongelma.

Toisaalta Yhdysvaltain mukaan merkkejä on nähty siitä, että Venäjä on siirtänyt Ukrainan läheisyyteen verivarastoja haavoittuneiden hoitoa varten, kertoi uutistoimisto Reuters tammikuun lopulla.

”Krim oli hyvin erilainen”

Juhani Pihlajamaa on entinen Suomen puolustusasiamies Venäjällä ja samalla Ukrainassa. Hän oli maassa Krimin niemimaan miehityksen aikaan vuonna 2014. Hän asui ja työskenteli yritysturvallisuustehtävissä Ukrainassa vuoteen 2020 asti.

Pihlajamaan mukaan Itä-Ukrainaan hyökkäämistä ei voisi mitenkään verrata Krimillä tehtyyn operaatioon, jossa merkitsemättömät ”vihreät miehet” kaappasivat alueen lähes verettömästi.

–  Krim oli hyvin erilainen, se on hyvin venäläinen ja asevoimatkin olivat Venäjä-mielisiä. He siirtyivät Venäjän leiriin, kun luvattiin kaksinkertainen palkka. Ukrainan alueella vastarinta olisi aivan erilaista. Vaikka siellä puhutaan venäjää, se ei tarkoita, että he olisivat venäläisiä. He ovat ukrainalaisia ja hyvin patrioottisia.

Ukrainan asevoimat ovat myös eri tasolla kuin vielä vuonna 2014. Niitä on tuettu runsaalla määrällä länsimaista aseistusta ja koulutusta.

–  Kahdeksan vuotta sitten Ukrainan armeija oli olemassa vain paperilla, se ei ollut taistelukykyinen. Nyt Ukrainalla on parhaat asevoimat, joita sillä on 30 vuoden itsenäisyyden aikana ollut, arvioi uutistoimisto AFP:lle Kiovan strategisen tutkimuksen laitoksen puolustusanalyytikko Mykola Beleskov.

Kyseenalaista olisi myös venäläissotilaiden halukkuus tappaa ukrainalaisia, joita pidetään Venäjällä presidentti Vladimir Putinin omissa puheissakin veljeskansana. Pihlajamaan mukaan tilannetta voisi verrata siihen, että suomalaiset pitäisi vakuuttaa Viroon hyökkäämisen tarpeellisuudesta.

Venäjän ja Valko-Venäjän joukkojen yhteiset sotaharjoitukset Valko-Venäjällä ovat herättäneet huomiota, sillä Valko-Venäjän rajalta matka Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan on lyhyt. Hyökkäys ei silti olisi helppoa sieltäkään, sillä yhtälöä mutkistaa leveä Dnepr-joki. Ukrainan halkaisevaa ja Kiovan läpi kulkevaa Dnepriä ei ylitetä heittämällä, Pihlajamaa sanoo.

–  Dneprin yli ei ole yhtään siltaa (Valko-Venäjän ja Kiovan välillä). Se on melkein kuin meri, joka jakaa alueen. Dneprin yli heilahtaen meneminen ei ole nykypäivää, vaikka toisessa maailmansodassa niin tehtiinkin, Pihlajamaa sanoo.

Valko-Venäjän rajan ja Kiovan välisellä osuudellaan Dneprillä on leveyttä 7–12 kilometriä, eli se jättää varjoonsa monet järvetkin.

Politiikan jatkamista toisin keinoin

Jyväskylän yliopiston opettajan ja Pääesikunnan entisen apulaistiedustelupäällikön, eversti evp. Martti J. Karin mukaan kaikki, mitä julkisista lähteistä on nähtävissä Venäjän toiminnasta, on julkisuuteen tieten tahtoen päästettyä tietoa. Tämän aineiston pohjalta on hänen mukaansa mahdotonta sanoa, mikä olisi varma merkki hyökkäyksen toteutumisesta.

Kari on palvellut puolustusasiamiehenä Puolassa ja Ukrainassa sekä strategisena neuvonantajana Ukrainan tiedustelupalvelun uudistamisessa.

Varmuudella voidaan sanoa vain se, että Venäjä haluaa näyttää voivansa käyttää sotilasvoimaa. Venäläiset noudattavat Karin mukaan preussilaiskenraali Carl von Clausewitzin (1780–1831) ajattelua.

–  Clausewitziläisten perushokemiin kuuluu, että sota on politiikan jatkamista toisin keinon. Asevoimien käyttö ilman sotaa on myös politiikan jatkamista, ja sitä tehdään keskittämällä joukkoja ja varmistamalla, että kaikki sen huomaa, Kari sanoo.

Viestinä on se, että tarvittaessa Venäjällä on kyky käyttää riittävästi voimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Ensisijainen keino saavuttaa tavoitteet ei kuitenkaan ole sotilaallinen, muuten voimankäytön valmistelu pyrittäisiin salaamaan, uskoo Kari.

–  Miksi ne joukot ovat siellä? Minun arvioni on, että ne eivät ole siellä hyökätäkseen vaan niillä on toinen funktio, koska niiden läsnäolo on kuvattu niin voimakkaasti. (…) Tavoite on lisätä painetta ja saada Minskin prosessi liikkeelle.

Minskin sopimus tavoitteena

Itä-Ukrainan sodan aselevon aikaansaamiseksi vuonna 2015 kirjoitettua Minskin toista sopimusta ei koskaan pantu toimeen. Ukrainan ja Venäjän ohella Saksan ja Ranskan kanssa neuvoteltu sopimus turvaisi Itä-Ukrainan separatistialueille autonomisen aseman.

Karin mukaan sopimus estäisi Ukrainan liukumisen kohti länttä ja antaisi Venäjälle pysyvän vipuvarren Ukrainan politiikkaan. Se voisi myös kaataa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinnon.

Minskin sopimuksen toimeenpano saattaa Karin mukaan olla yksi poliittinen ratkaisu konfliktiin, mutta Ukrainalle se voi lopulta olla mahdoton hyväksyä, vaikka sopimus vuonna 2015 allekirjoitettiinkin.

–  Jos Minskin sopimus saadaan jalkautettua, pidän sitä mahdollisena poliittisena ratkaisuna. Suurin ongelma on se, ettei Ukraina sitä niele.

Ukrainalle pitäisi luvata jotakin, että se hyväksyisi Minskin sopimuksen toimeenpanon. Itäiset alueet saisivat autonomian ja Ukrainan perustuslakia muutettaisiin, se on kova juttu saada läpi parlamentissa ja melkein poliittinen itsemurha, jossa luovutetaan ne alueet käytännössä Venäjälle.

Kari uskoo, että jos Venäjä ei tälläkään kertaa onnistu saamaan Minskin sopimusta täytäntöön, se saattaa ryhtyä toimintaan Itä-Ukrainan separatistialueilla.

–  Siellä on annettu Venäjän passeja ja Venäjä on sanonut voivansa suojella omia kansalaisiaan. Saattaa olla, että muut joukot ovat vain siellä varmistamassa, ettei Ukraina puutu tähän.

Venäjä voi jatkaa joukkojensa seisottamista rajalla halutessaan kevääseen asti. Käännekohta voi olla toukokuussa, kun Venäjän asevoimien talvikoulutuskausi päättyy. Tähän aikaan tehdään tyypillisesti muun muassa suuret kalustohuollot.

–  Periaatteessa toukokuussa on sellainen taitekohta talvi- ja kesäkoulutuksen välillä, jolloin voidaan hyvinkin vetää joukkoja pois, Kari kertoo.

Kiinan olympialaisilla ei välttämättä vaikutusta

Venäjän on pelätty vanhojen tapojensa mukaisesti ryhtyvän toimiin Ukrainassa Pekingissä alkaneiden talviolympialaisten aikana tai heti niiden päätyttyä 20. helmikuuta. Venäjän operaatio Krimillä vuonna 2014 alkoi Venäjällä pidettyjen Sotshin talviolympialaisten jälkeen, ja vuonna 2008 Venäjä hyökkäsi Georgiaan Pekingin edellisten olympialaisten aikana, muistuttaa New York Times.

Suomalaisasiantuntijat eivät näe, että olympialaisilla olisi suurta vaikutusta Venäjän päätöksentekoon Ukrainassa.

–  Mikään ei häviä niiden alle, kaikkien mielenkiinto kuitenkin on tässä. (…) Venäjä yksin päättää, toimiiko se vai eikö toimi, sanoo Pihlajamaa.

Martti J. Kari ei pidä olympialaisten vaikutusta mahdottomana, mutta asiaa ei voi tietää Venäjän kohdalla varmuudella.

–  Hämäys kuuluu asiaan. Voi olla, että tekevät jotain, kun kaikki katsoo palloa, tai voi olla, että eivät tee.

Venäjän ja Kiinan välit ovat viime aikoina lähentyneet ainakin julkisivun tasolla. Perjantaina Kiinan presidentti Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin lähettivät kahdenvälisen tapaamisensa jälkeen yhteisen viestin, jossa he tukivat toisilleen tärkeitä teemoja.

Kiina ilmaisi vastustavansa Venäjän kanssa uusien jäsenmaiden hyväksymistä sotilasliitto Natoon. Toisaalta Venäjä esitti vastustavansa ehdottomasti Taiwanin itsenäisyyttä ja tukevansa yhden Kiinan politiikkaa. Sotilaalliset jännitteet ovat viime aikoina kasvaneet myös Taiwaninsalmella.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic