Uutiset

Venäjälle ei voi viestiä, että se pääsee seurauksitta pälkähästä – asiantuntijat pitävät laivastoselkkausta vakavana

Venäjän ja Ukrainan välinen yhteenotto on vakava takaisku Venäjän ja Euroopan unionin suhteille. EU:lta odotetaan vahvoja toimia, jotta Venäjä ei rohkaistuisi harkitsemaan samaa Itämerellä. Toisaalta Venäjäkään ei voi liiaksi pysäyttää meriliikennettä, sillä sen huolto Syyriassa vaatii merireittiä.
Kertshinsalmen silta yhdistää Krimin niemimaan ja Venäjän. Silta myös sulkee ukrainalaiseen Mariupolin satamaan johtavan Asovanmeren Venäjän valvontaan.

Mustanmeren laivastokonflikti Venäjän ja Ukrainan välillä jäädytti hetkessä Euroopan unionin ja Venäjän suhteet.

Asevoimin Krimin niemimaan vesillä pysäytetyt Ukrainan laivaston alukset aiheuttavat vakavan uhan myös Euroopan unionin alueella liikkuvalle kauppalaivastolle.

– Venäjällä on aikamoinen yliote Mustanmeren alueeseen. Kun Venäjä laittomasti liitti Krimin, se lisäsi joukkojen määrää yli 30 000 sotilaaseen. Tukikohtaa on vahvistettu aluksilla ja ilmatorjuntajärjestelmillä, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja, komentaja Jaakko Jäntti Lännen Medialle.

Venäjän sotilasmahtia ei tällä hetkellä pystytä uhkaamaan Krimin ympäristössä.

Sotilasliitto Nato on ollut läsnä Mustallamerellä ja järjestänyt harjoituksia. Yhdysvaltojen, Britannian ja Ranskan laivastot eivät kuitenkaan voi asettua merelle pysyvästi, sillä meri on Montreauxin sopimuksessa rauhoitettu sotilaallisesti Mustanmeren valtioille.

Kauppamerenkulun katkaisu ei kenenkään mielessä

Venäjän sotilaallinen toiminta Kertshinsalmessa uhkaa myös kauppamerenkulkua. Asovanmeri ja varsinkin reitti Mustaltamereltä Välimerelle ovat hyvin tärkeitä monille EU:n kauppalaivoille. Siellä liikennöivät vuosittain tuhannet alukset.

Jäntti kuitenkin uskoo, ettei ole edes Venäjän omissa intresseissä pysäyttää kauppamerenkulkua, koska sekin tarvitsee meritietä.

– Myös Venäjälle reitti on tärkeä Syyrian konfliktin huoltoreittinä. Nato-maa Turkki valvoo Bosporinsalmen liikennettä.

Lue myös: Venäjään kohdistuvat vaatimukset vapauttaa ukrainalainen miehistö yltyivät

Virossa vaaditaan lisäpakotteita

Virossa toivotaan lisäpakotteita Venäjää vastaan. Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik kertoo, että maassa suhtaudutaan Venäjän ja Ukrainan tuoreisiin sotatoimiin hyvin vakavasti. Viron hallitus tuomitsi Venäjän teot.

– Tämä on Krimin valtauksen jälkeen vakavin yksittäinen tilanne. Se on suora sotilaallinen yhteenotto Venäjän ja Ukrainan välillä, Raik sanoo.

Ukrainalaiset mielenosoittajat vaativat Kiovassa ankaria toimia Venäjää vastaan ennen kuin presidentti Petro Poroshenko ja parlamentti julistivat sotatilan kuukaudeksi.

Konfliktin kiristyminen aiheuttaa vaaran myös Euroopan unionille. Venäjä ja presidentti Vladimir Putin pyrkivät ottamaan Asovanmeren haltuunsa ja pakottamaan Ukrainan tahtoonsa, mutta myös testaamaan länttä.

– Venäjä loukkaa kansainvälistä oikeutta ja estää meriliikenteen. Jos se sallitaan, Venäjä saa viestin, että näin voi toimia ja päästä pälkähästä.

Itämerellä vastaava olisi katastrofi Suomelle

Raikin mukaan tapahtumilla ei ole suoraa yhteyttä Itämereen. Viron ja Suomen on kuitenkin syytä olla huolissaan mahdollisuudesta, jos Venäjä pyrkisi häiritsemään Itämeren liikennettä.

Suomenkin tavaraliikenne kulkee merireittejä pitkin, eikä Itämeren tuontia pystytä korvaamaan mitenkään.

– Tilanne on varsin erilainen Itämerellä, mutta olisi huolestuttavaa, jos tällaisia loukkauksia voi tehdä ilman seuraamuksia, sanoo Jäntti.

EU:n toimista ei vielä tietoa

Raikin mukaan EU:ssa puhutaan seuraavaksi Venäjä-pakotteiden kiristämisestä. On kuitenkin vaikea sanoa, toteutuuko se.

Nato-maissa puheeksi tulee varmasti itäisten maiden puolustuksen vahvistaminen.

– Yhdysvaltain kanta on yksi iso kysymys, varsinkin presidentti Donald Trumpin kanta. Hän ei ole selkeästi kommentoinut tilannetta, sanoo Raik.

Toisaalta Yhdysvalloilla on jo vahvat talouspakotteet Venäjää vastaan.

Maanpuolustuskorkeakoulun Jaakko Jäntti näkee, että tilanne pitää saada ensin rauhoittumaan ja välttää eskaloitumisen vaara. Vasta sen jälkeen on vastatoimenpiteiden aika.

Jäntin mukaan Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan tai Nato-keskusteluun yksittäisellä tapahtumalla tuskin on vaikutusta.

Putinin motiivit: Ukraina, testi ja suosio

Asiantuntijat arvioivat, että avoin sotilaallinen yhteydenotto on Kertshinsalmen sillan rakentamisesta asti kiristyneen ilmapiirin tulos.

Presidentti Putinin motiivit lienevät Ukrainan saaminen tiiviimpään komentoon. Lisäksi aina seurataan myös lännen vastareaktiota.

Osansa selittyy myös Venäjän ja Ukrainan sisäpolitiikalla.

Putinin suosio on laskenut muun muassa epäsuositun eläkeuudistuksen ja talousvaikeuksien takia. Pullistelemalla yritetään siirtää kansan huomiota ulkoisiin vihollisiin.

Ukrainassa Venäjä voi pyrkiä vaikuttamaan edessä oleviin presidentinvaaleihin, jossa presidentti Petro Poroshenko pyrkii jatkokaudelle. LM-FL

Uusimmat