Uutiset

Venäjän ulkoministeri Lavrov Suomessa, Haavisto aikoo puhua Syyriasta ja Ukrainasta

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tapaa Suomessa tasavallan presidentti Sauli Niinistön sekä ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.).
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov keskustelee ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) kanssa maailmanpolitiikan lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä suhteista. Kuva: epa08255040
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov keskustelee ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) kanssa maailmanpolitiikan lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä suhteista. Kuva: epa08255040

Syyrian, Turkin ja Venäjän tilanne sekä Ukrainan ja Krimin kysymykset nousevat tärkeimmiksi aiheiksi ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin keskusteluissa, Haavisto ennakoi.

– Käymme läpi maailmanpolitiikan tärkeimpiä kysymyksiä, ja olen tietysti valmistautunut keskustelemaan Syyrian kriisistä, Haavisto kertoo.

Lavrov vierailee tänään tiistaina Suomessa, jossa hän tapaa Haaviston lisäksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Haavisto arvioi, että keskustelu Syyrian ja Venäjän tilanteesta painottuu konfliktin pitkän aikavälin ratkaisemiseen. Venäjä on ollut mukana Syyrian sodassa vuodesta 2015 lähtien, jolloin Venäjä aloitti ilmaiskut kapinallisia vastaan Syyrian hallinnon liittolaisena.

– Kiinnostavinta on kuulla, miten Venäjä suhtautuu koko sodan rauhanomaiseen ratkaisemiseen, mitä on edistetty tuntuvasti esimerkiksi YK:n toimesta. Venäjä istuu turvallisuusneuvoston jäsenenä.

Haavisto sanoo välittävänsä Lavroville viestiä siitä, että humanitaarisen kriisin ratkaisemiseen on löydettävä nopeasti keinoja. Myös EU:n ja Turkin välinen pakolaissopimus nousee keskusteluun, Haavisto ennakoi.

EU:n rooli jäänee vähäiseksi

Haaviston ja Lavrovin keskusteluilla tuskin on kummoista merkitystä Syyrian ja Turkin välillä kiihtyneiden sotatoimien kannalta, Venäjä-asiantuntija, hybridiuhkakeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith arvioi.

– Lavrov on jo pidempään ollut Syyrian kysymyksessä enemmän viestinviejänä kuin päätöksentekijänä, Smith sanoo.

Smith sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioivat, että Venäjä haluaa EU:n pysyvä loitolla.

– Venäjä on vahvemmilla niin kauan kuin länsimaat eivät ole suoraan mukana Syyrian ja Turkin tilanteessa, Smith toteaa.

Alaranta uskoo, että EU:n rooli Syyrian ja Turkin sotatoimien hillitsemisessä jää vähäiseksi.

Seuraava merkittävä askel tilanteen ratkaisemisessa nähdään Alarannan arvion mukaan perjantaina, kun Venäjän ja Turkin presidentit Vladimir Putin ja Recep Tayyip Erdogan tapaavat.

– Taistelut jatkuvat todennäköisesti enemmän tai vähemmän ennallaan ainakin Putinin ja Erdoganin tapaamiseen asti, Alaranta sanoo.

Ukrainan kysymys myös keskusteluissa

Virallisen ohjelman mukaan Haavisto ja Lavrov keskustelevat tapaamisessaan Säätytalolla myös Ukrainan ja Persianlahden tilanteista sekä kansainvälisestä asevalvonnasta.

Haavisto sanoo, että Ukrainan kysymys kuuluu tärkeimpiin keskustelunaiheisiin.

– Tärkein toiveemme on, että Venäjä toimii Minskin sopimuksen mukaisesti.

Venäjän ja Ukrainan välisessä vuoden 2015 Minskin sopimuksessa sovitaan muun muassa täydellisestä tulitauosta, ulkomaisten joukkojen vetämisestä Ukrainasta sekä vankienvaihdosta.

Monet ehdoista eivät ole toteutuneet. Itä-Ukrainassa jatkuu pattitilanne, jossa Ukrainan hallinnon sekä Venäjän tukemien kapinallisten joukot ovat jumissa juoksuhaudoissaan, vaikka varsinaisia taisteluita ei juuri käydä.

Haavisto toteaa, että Minskin sopimuksen edistämiseen on nyt hieman paremmat mahdollisuudet, koska etenkin Ukraina on antanut signaaleja sopimuksen eteenpäin viemisestä.

Ukrainan konflikti vaikuttaa yhä tuntuvasti EU:n ja Venäjän suhteisiin, Haavisto huomauttaa. EU jatkaa Venäjän vastaisia pakotteita, jotka asetettiin, kun Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin niemimaan.

– Olemme tietysti jatkossakin mukana sanktioissa, jotka ovat perusteluja Venäjän toimien takia.

Ilmasto esillä kahdenvälisissä suhteissa

Suomen jaVenäjän suhteista ulkoministerien keskustelussa nousevat Haaviston mukaan esiin ainakin ilmastotoimet ja esimerkiksi musta hiili, jolla on merkittävä vaikutus arktisen alueen lämpenemisen kannalta.

Kahdenvälisiä suhteita Haavisto luonnehtii erittäin hyviksi.

– Suhteet ovat kunnossa ja viranomaisyhteistyö toimii hyvin.

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic