Venezuelan oppositiojohtaja syrjäytettiin laittomalla äänestyksellä – "valtio on valtaisan järjestäytyneen rikollisuuden hallussa"

Poliittinen kriisi Venezuelassa on edennyt siihen pisteeseen, että maassa on nyt kaksi presidenttiä ja parlamentin puhemiestä.

Tammikuun alussa hallituksen joukot estivät oppositiopoliitikkoja pääsemästä kansalliskokouksen istuntoon, jossa äänestettiin sen puhemies.

Sisään päässeet 67 presidentti Nicolás Maduroa tukevaa edustajaa äänestivät johtoon Luis Parran. Sata kansanedustajaa valitsi oppositiojohtaja Juan Guaidón puhemieheksi yksimielisesti sanomalehti El Nacionalin tiloissa.

Suomen suurlähettiläänä Venezuelassa vuosina 2006–2013 toiminut suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälä sanoo, että Parran valinta oli laiton. Paikalla ei ollut lain edellyttämää määrää edustajia, eikä istunnossa suoritettu nimenhuutoa tai minkäänlaista äänestystä.

– Venäjä on ainut valtio, joka pitää valintaa laillisena. Jopa Kiina käyttää varovaisempia äänenpainoja, hän sanoo.

Kiinalla on Venezuelassa paljon pelissä, ja siksi se on ilmoittanut neuvottelevansa sekä Maduron että Guaidón kanssa.

– Maa on Kiinalle velkaa 20 miljardia dollaria, jota Maduron hallinto ei pysty lyhentämään, Pyhälä sanoo.

Maduro vallassa armeijan tuella

Guaidóa ja hänen kannattajiaan ei vieläkään päästetä parlamenttirakennukseen, joten he pitävät istunnot muualla.

Maduro ja Guaidó ovat myös jo vuoden ajan taistelleet siitä, kumpi on maan laillinen presidentti. Maduro voitti vuoden 2018 presidentinvaalit, joiden tulos on kyseenalaistettu, ja opposition johtama parlamentti julisti presidenttiyden laittomaksi.

Käytännössä valtaa pitää Maduro liittolaisineen, sillä heillä on Venezuelan armeijan tuki, ja maan korkein oikeus mitätöi Guaidón parlamentin päätökset. Maduron ja tämän edeltäjän Hugo Chávezin nimittämiä kenraaleja on maassa jopa 2 000

– Heille on sotilasarvosta merkittävää taloudellista etua, sillä Maduro antoi armeijalle laajan taloudellisen vallan, Pyhälä sanoo.

Suuri osa maan sotilaallisesta johdosta hyötyy huumebisneksestä, sillä kokaiini tulee Kolumbiasta armeijan suojeluksessa. Lähes kaikki teollisuudenalat ovat päätyneet kenraaleiden hallintaan, ja armeija valvoo myös tarvikekuljetuksia laittomille kultakaivoksille Bolivarin osavaltiossa. Siellä järjestystä pitävät kolumbialaiset aseelliset ryhmät yhteistyössä mafioitaan vankiloista käsin ohjaavien vankilakuninkaiden kanssa.

– Laki vaatii, että kulta menee kansallispankille, mutta vain murto-osa siitä menee. Kultakauppaa näyttäisivät hallinnoivan Maduro ja hänen perheensä, Pyhälä sanoo.

Kuilu eliitin ja kansan välillä valtaisa

Ruokapula ja hyperinflaatio ovat vaivanneet Venezuelaa vuosia. Pyhälän mukaan suurten kaupunkien kauppojen hyllyillä alkaa olla taas hieman aiempaa paremmin tavaraa.

– Mutta sitä voi ostaa vain Yhdysvaltojen dollareilla, eikä niitä saa ilman ulkomailla olevia varoja tai salakuljetukseen osallistumista.

Ylipäätään kuilu pienen eliitin ja tavallisen kansan välillä on valtaisa. Tavallisella kansalla on pulaa ruuasta ja puhtaasta juomavedestä. Yli viisi miljoonaa on pakolaisina ulkomailla.

Samaan aikaan Madurolla ja hänen läheisillään arvellaan olevan jopa kymmenen miljardin dollarin vuositulot, jotka menevät ohi valtion kassan. Raha menee valtaapitävien taskuihin sekä poliisin ja armeijan pitämiseen tyytyväisinä.

– Venezuelan valtio on valtaisan järjestäytyneen rikollisuuden hallussa.

Pakotteet vaikeuttavat Maduron elämää

Sekä kansainvälinen rikostuomioistuin että Yhdysvaltojen oikeuslaitos valmistelevat syytteitä Maduroa vastaan. Yhdysvallat on asettanut pakotteita yli 200 venezuelalaiselle ja heidän lähipiirilleen, EU-maat vain kymmenesosalle tästä. Lisäksi Yhdysvallat on asettanut pakotteita Venezuelan kullan ja öljyn kaupalle.

– Pakotteet eivät ole kaataneet hallintoa, mutta ovat tehneet heidän elämänsä vaikeammaksi. Ilman pakotteita Maduro ei taivu, Pyhälä sanoo.

Käytännössä Maduro on vallassa niin kauan, kunnes menettää armeijan tuen.

– Rivisotilaiden perheet kärsivät humanitaarisesta kriisistä yhtä paljon kuin muutkin kansalaiset, ja jossain vaiheessa osa asevoimista voi nousta kapinaan. Kapinointiin liittyy kuitenkin aina riski.

Vaikka Maduron hallinto ei epäröi käyttää väkivaltaa, Guaidó on yhä vapaana ja hyvissä voimissa. Pyhälä tulkitsee tämän merkiksi siitä, että Yhdysvallat suojelee oppositiojohtajaa.

– Sieltä on tullut selkeä ukaasi, että jos hänelle tehdään jotain, se kostetaan. (Iranilaiskenraali Qassim) Suleimanin murha on osoitus siitä, että Yhdysvallat voi toimia näin, hän sanoo.

Kuuban rooli jää usein pimentoon

Suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälä sanoo, että Kuuban roolista Venezuelassa käydään liian vähän keskustelua.

– Kuuba on se todellinen vallankäyttäjä Venezuelassa, hän sanoo.

Edesmennyt ex-presidentti Hugo Chávez ryhtyi yhteistyöhön Kuuban kanssa jo 2000-luvun alussa. Sen jälkeen Venezuelan keskeistä infrastruktuuria on siirretty kuubalaisten kanssa perustettuihin yhteisyrityksiin, ja Kuuba hallitsee useita Venezuelan ministeriöitä.

Kuuba on vuosia kouluttanut Venezuelan sotilaita vastineeksi öljystä. Kuuban tiedustelupalvelulla on vahva rooli Venezuelassa, ja läsnä on myös sotilaita.

– Kuubalaisia on julkaistun tiedon mukaan noin 20 000, voi olla enemmänkin, ja he ovat lähinnä terveysalan tehtävissä. Kuuban vastavakoilun tärkein tehtävä on vahtia, että armeijassa ei ole mitään hallituksen vastaista liikehdintää, Pyhälä sanoo.

Maduro siis pysyy vallassa pitkälti paitsi armeijan, myös Kuuban ansiosta. Lisäksi on esitetty vahvoja epäilyjä siitä, että Kuuba sekaantuisi Venezuelan vaaleihin maiden välille vedetyn valokuituyhteyden avulla.

– On yhä enemmän viitteitä siitä, että Kuuba voi käyttää tätä äänestyksen manipuloimiseen, koska laitteet ovat digitaalisia, Pyhälä sanoo.

Toisaalta Kuuban sekaantumista vaaleihin ei edes välttämättä tarvita.

– Hyvin suuri osa maasta lähteneistä on opposition kannattajia. Lisäksi EU-tarkkailijat näkivät vuonna 2005, että ihmisten äänestyskäyttäytymistä on mahdollista havaita. Moni pelkää menettävänsä valtion edut, jos äänestää Maduroa vastaan.