Verottaja aikoo laajentaa kuljetusta ja majoitusta välittävien palveluiden tiedonantovelvollisuutta.
Verohallinnossa on valmisteilla säännösmuutos, joka toteutuessaan velvoittaisi Suomessa toimivia majoitus- ja kuljetuspalveluita välittäviä yhtiöitä ilmoittamaan verottajalle kaikki korvaukset, joita palvelun kautta on maksettu.
Säännös koskisi sellaisia palveluita, joiden kautta liikkuu rahaa.
Käytännössä esimerkiksi asuntojen tai mökkien vuokrausta välittävien palveluiden pitäisi jatkossa ilmoittaa verottajalle korvaukset, joita vuokranantajat ovat palvelun kautta saaneet. Sama koskisi myös kuljetuspalveluita, kuten Uberin kaltaisia taksikyytien välittäjiä.
Toistaiseksi kyytivälittäjien on pitänyt ilmoittaa maksutiedot Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, mutta nyt kaavaillun muutoksen mukaan maksutiedot ilmoitettaisiin verottajalle.
Laissa on säädetty yleinen tiedonantovelvollisuus verottajalle, ja verottaja saa joissain tapauksissa itse täsmentää, millaiset palvelut kuuluvat tiedonantovelvollisuuden piiriin.
Verohallinnon oikeusyksikön johtava asiantuntija Mia Keskinen kertoo, että muutos on ollut kesän aikana lausuntokierroksella alan toimijoilla, ja sen on määrä astua voimaan vuoden 2020 alussa.
Tiedonantovelvollisuutta laajentamalla verottaja pyrkii parantamaan harmaan talouden torjuntaa. Välittäjiltä saatavien tietojen avulla verottaja voisi valvoa, että tulon saaja on ilmoittanut tulot veroilmoituksellaan.
Uudet palvelut yleistyneet viime vuosina
Harmaan talouden torjunta nousi esiin kevään hallitusneuvotteluissa, ja torjuntatoimia kirjattiin ohjelman liitteeseen.
Yhtenä liitteen toimena on mainittu, että verottajalle mahdollistettaisiin mahdollisimman automaattinen tiedonkeruu kaikilta niin sanotun digitaalisen alustatalouden toimijoilta.
Muun muassa erilaiset kännykkäsovellusten kautta toimivat palvelut ovat yleistyneet viime vuosina paljon, ja moni myös ansaitsee tuloja palveluiden kautta.
– On esiintynyt huoli siitä, saako Verohallinto näitä tietoja, kun vertaa vaikka siihen, miten suomalaiset työnantajat antavat ilmoituksia, valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Pertti Nieminen kertoo.
Niemisen mukaan uusien säännösten valmistelu käynnistyy ministeriössä syksyn aikana.
EU:n laajuista sääntelyä selvitetään
Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtajan Janne Marttisen mukaan verottajan lisääntyvä tiedonsaanti mahdollistaa, että verotus menee kerralla oikein.
Samalla myös verottaja saa vertailutietoa, jonka pohjalta se voi tarkkailla, että verovelvollinen hoitaa kaikki vaaditut maksut. Lisäksi jälkiselvitysten määrä voi vähentyä.
– Harmaan talouden torjunnan kannalta tietojen saanti tarkoittaa, että ei olla yksittäisen toimijan antaman veroilmoituksen varassa, vaan kolmas osapuoli antaa tiedossa olevista suorituksista tiedon verottajalle, sanoo Marttinen.
Harmaan talouden torjunnan näkökulmasta lakia voisi hänestä vielä tarkistaa niin, että verottaja saisi tietoa myös niiltä välityspalveluilta, joiden kautta raha ei suoraan liiku vaan maksu hoidetaan muuten.
– Eräät alustatalouden toimijat ovat välittäjän roolissa, eli maksutapahtumaa ei ole liitettynä palvelun yhteyteen. Joissain tilanteissa voi olla tarpeen saada tietoa myös näistä välitetyistä suoritteista, Marttinen toteaa.
Monen palvelun taustalla on kansainvälinen yhtiö. Parhaillaan Euroopan unionin maat pohtivat, miten ilmoitussääntöjä voisi kehittää koko EU:n alueella.
Verottajalle annettava tietoa
Laissa on säädetty yleinen tiedonantovelvollisuus verottajalle. Esimerkiksi työnantajat ja pankit toimittavat Verohallinnolle tietoja verotuksen kannalta oleellisista maksuista, kuten palkoista.
Tiedonantovelvollisuus koskee myös maksujen välittäjiä. Verohallinnon valmistelema muutos laajentaisi sitä, ketkä maksujen välittäjät kuuluvat tiedonantovelvollisuuden piiriin.
Verohallinto teki vuonna 2018 yli 322 000 selvityspyyntöä, jotka liittyivät maksuvelvoitteiden hoitoon.
