Uutiset

Versosurma iskenyt mäntyihin joka puolella Suomea – tauti kuivattaa ja kellastaa mäntyjen oksia, voi jopa tappaa taimia

Versosurma tuhoaa männiköitä eri puolella Suomea. Versosurma on surmakkasienen aiheuttama sienitauti, jota on esiintynyt reilusti kolmen viime vuoden aikana.

-Versosurma kuivattaa ja kellastaa mäntyjen oksia. Tauti johtaa harvoin metsän tuhoutumiseen, mutta pitkään jatkunut surmakkatauti voi alentaa mäntyjen kasvua jopa 40 prosenttia, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes.

Versosurma on erityisen tuhoisa männyn taimille. Ne voivat jopa kuolla tautiin.

Tautia esiintyy joka puolella Suomea, mutta pahin tilanne on tällä hetkellä Itä-Suomen alueella.

-Taudin alueittainen vaihtelu on erittäin suurta varsinkin Länsi-Suomessa ja Lapissa. Toisaalla tauti näkyy ja toisaalla ei.

Remes kertoo, että yleensä versosurma vaivaa erityisesti alavilla, viileillä ja kosteilla alueilla, mutta viime vuoden sateinen kevät on levittänyt taudin myös muille kasvupaikoille. Kun epidemia on voimakas, tautia esiintyy kaikilla kasvupaikoilla.

Männyn sienitauteja esiintyy Remeksen mukaan tasaisin väliajoin.

-Sienitaudit ovat ikään kuin kytiksellä. Kun olosuhteet ovat sopivat, ne putkahtavat esiin.

Kuivuus on hillinnyt leviämistä

Hyvä uutinen on se, että tänä vuonna versosurma ei näytä leviävän niin voimakkaasti kuin aiempina vuosina.

Kuluvan kevään ja kesän niukat sateet ovat olleet maanviljelijöiden ja luonnon riesana, mutta versosurman leviämistä kuivuus on hillinnyt.

-Kuivat säät ovat hillinneet taudin leviämistä etenkin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Jos nyt olisi ollut yhtä sateinen kevät kuin viime vuonna, männiköt olisivat hyvin rumannäköisiä, Remes toteaa.

Metsänomistaja voi Remeksen mukaan jossain määrin ehkäistä sienitauteja huolehtimalla metsähoitotöistä. Ajoissa aloitetut taimikon harvennukset voivat rajoittaa taudin tuhoja.

-Tilanne on sama kuin homeen torjunnassa: tuulettaminen auttaa. Jos metsä on hyvin tiheää, tauti pääsee muhimaan siellä.

Remes kuitenkin lisää, ettei metsän hyvä hoitokaan aina estä taudin leviämistä.

-Yksittäisten puidenkin välillä on hyvin suurta vaihtelua. Johonkin puuhun tauti iskee ja johonkin taas ei. Puutkin ovat yksilöitä, niin kuin me ihmiset, Remes sanoo.

Myös harmaa- ja punavyökaristea löytynyt

Versosurma ei ole ollut viime vuosina männikköjen ainoa vaiva. Viime ja tänä vuonna männyistä on Remeksen mukaan löytynyt myös harmaa- ja punavyökaristea, jotka ovat myös sienitauteja.

Kolmen sienitaudin yhteisvaikutus saattaakin olla hyvin voimakas männyille. Yhteisvaikutus on ollut erityisen voimakas Länsi-Suomessa.

-Paikoin männiköt ovat olleet huomiota herättävän huonovointisen näköisiä.

Versosurman leviämisen ja jatkokehityksen kannalta ratkaisevassa roolissa ovat kesän ja tulevan syksyn säät. Nyt tarvitaan kuivia ja hyviä kelejä, niin sienitaudit voidaan saada kuriin, Remes sanoo.

Myös sateita tarvitaan jonkin verran. Kuivuuden aiheuttama vedenpuute on hänen mukaansa selvästi havaittavissa.

-Yksittäisiä puuntaimiakin on kuollut vedenpuutteeseen. Harvoin on käynyt näin.

Asiasanat

Uusimmat