Uutiset

Vieraskielisten poliisiopiskelijoiden määrä kasvaa tasaiseen tahtiin – toisen polven maahanmuuttajat ovat korkeakouluiässä

Poliisiammattikorkeakoulussa joka kurssilla alkaa olla maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Supo tekee pääsykokeisiin valituille turvallisuusselvityksen. Kaksoiskansalaisuus saattaa olla este sisäänpääsylle.

Vielä muutama vuosi sitten maahanmuuttajataustaisten nuorten hakeutumisen poliiksi esti puutteellinen suomen ja ruotsin kielen taito.

Poliisiammattikorkeakoulun opintoasiainpäällikön ylikomisario Jyrki Haapalan mukaan valintaperusteet ovat kaikille hakijoille samat taustasta riippumatta.

Haapalan mukaan on selvää, että maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä alkaa kasvaa samaa tahtia kuin maahanmuuttajien määrä.

– Toisen polven maahanmuuttajat alkavat olla siinä iässä, että he hakevat koulutukseen ja he osaavat jo suomea.

Opiskelijoiden taustoja ei rekisteröidä, joten ei ole virallista tietoa siitä, mistä maista opiskelijat ovat.

– Arkituntuman mukaan nykyisin joka kurssilla on muutamia maahanmuuttajataustaisia miehiä ja naisia.

Opintojen aikana opiskellaan virkamiesruotsia, mutta Haapalan mukaan ruotsin kielen taito ei ole kynnyskysymys. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla muut kielet alkavat olla tärkeämpiä kuin ruotsi. Helsingin poliisilaitoksella on ollut projekteja, joilla tavoitellaan juuri maahanmuuttajataustaisia nuoria.

– Viron, venäjän ja arabian taitajia kaivataan Etelä- ja Itä-Suomeen. Poliisi joutuu joka päivä tekemisiin vieraskielisten asiakkaiden kanssa, ja jos ei ymmärrä, mitä toinen puhuu, niin ongelmiahan siitä syntyy.

Ylitarkastaja Kirsi Hack Poliisihallituksesta kertoo, että myös Lapin hiihtokeskuksissa ja muilla turistialueilla on ympäri vuoden tilanteita, joissa vieraiden kielten osaamisesta on poliisille hyötyä. Esimerkiksi venäjän osaamisen tarve ei nykyisin korostu pelkästään Itä- ja Kaakkois-Suomessa

Haitalliset sidonnaisuudet voivat olla este

Se, että läpäisee pääsykokeet, ei riitä. Pääsykokeisiin päästäkseen täytyy nimittäin olla Suomen kansalainen. Kaksoiskansalaisuus ei välttämättä ole este.

Supo tekee pääsykokeisiin valituille turvallisuusselvityksen, ja jos ilmenee, että hakijalla on sidonnaisuuksia, esimerkiksi kaksoiskansalaisuus, hakijan valintaa mietitään oppilaitoksessa.

Kielteisiä päätöksiä tehdään muutamia vuodessa.

– Kun saamme Supon lausunnon, päätämme, mitä teemme. Jos hakija on esimerkiksi Suomen ja Ruotsin kansalainen, opiskelijaksi pääsemisessä ei yleensä ole estettä, Haapala muotoilee.

Samat haaveet taustasta riippumatta

Väestöliiton monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi toteaa, ettei maahanmuuttotaustaisten ja suomalaisten nuorten ammattihaaveissa ole eroja.

Tytöt haluavat opetus- sekä sosiaali- ja terveysalalle ja pojat it-, kaupan- tai rakennusalalle. Toisen polven maahanmuuttajanuoria kiinnostaisi myös ura valtion leivissä esimerkiksi poliisina, mutta usein esteeksi koetaan puutteellinen ruotsin kielen taito.

– Voi olla, että osa heistä on saanut peruskoulussa vapautuksen ruotsin kielestä.

Zandkarimi toteaa, että Suomessa on jo niin paljon eri kulttuureista tulleita, että työn tekeminen olisi helpompaa, jos asiakkaan kulttuuri ja kieli olisivat myös osalle virkamiehistä tuttua.

Hän arvelee, että voi olla myös toinen syy, miksi maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät hae poliisikoulutukseen.

– Joillakin vanhemmilla voi olla ennakkokäsitys poliisista, jos he ovat saaneet huonoa kohtelua esimerkiksi lähtömaansa poliisilta. He eivät siksi halua lapsestaan poliisia.

Suomea ei koeta kotimaaksi

Zandkarimi sanoo, että moni maahanmuuttajataustainen nuori ei koe kuuluvansa yhteiskuntaan.

– Valitettavasti osa maahanmuuttajataustaisista nuorista ei koe Suomea kotimaaksi, eivätkä he pysty kuvittelemaan itseään tänne ikuisesti. Poliisi ammattina sitoo aina koulutuksen antaneeseen maahan.

Osa nuorista haluaakin valita kansainvälisen ammatin, jotta voi tehdä työtä myös muualla. Sairaanhoitajana, lääkärinä tai putkimiehenä on helpompi etsiä töitä eri puolilta maailmaa.

Zandkarimi lisää, että myös keskustelu kaksoiskansalaisuudesta vaikuttaa siihen, hakevatko nuoret poliisiksi.

– Ihminen haluaa edetä urallaan ja työssään. Jos esteenä on kaksoiskansalaisuus tai nuoren maahanmuuttajan sukulaiskytkökset entiseen kotimaahan, niin se vaikuttaa ammattivalintaan.

Venäjä ja arabia äidinkielinä

Poliisitehtävissä työskentelee henkilöitä, joiden äidinkielenä on arabia, englanti, espanja, ranska, saksa, venäjä tai viro.

Suomen suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjää, viroa ja arabiaa puhuvia.

Poliisiksi rekrytoituvilta edellytetään suomen ja ruotsin taitoa.

Nykyisistä poliisilaitoksista viisi on yksikielisiä viranomaisia, joiden virka-alueen väestön enemmistön kielenä on suomi. Yksikielisiä poliisilaitoksia ovat Hämeen, Itä-Suomen, Lapin, Oulun ja Sisä-Suomen poliisilaitos.

Poliisilaitoksista kuusi on kaksikielisiä viranomaisia, joiden virka-alueen väestön enemmistön kielenä on suomi. Kaksikielisiä poliisilaitoksia ovat Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi-Uudenmaan ja Pohjanmaan poliisilaitos.

Lähde: Poliisihallitus

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic