Uutiset

Vihattu aktiivimalli jää historiaan, mutta työtön voi huokaista vain hetken

Valuvikaiseksi todetusta aktiivimallista luovutaan. Korvaavia kiristyksiä työttömyysturvaan on kuitenkin odotettavissa, sillä hallituksen talouspolitiikka lepää pitkälti työllisyyden noston varassa, kirjoittaa Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.
Kuva: Joel Maisalmi
Kuva: Joel Maisalmi

Paljon parjattu aktiivimalli jää historiaan vuodenvaihteessa. Työttömän aktiivisuutta ei enää seurata eikä päivärahaa alenneta leikkurin vaikutuksesta. Työttömyysturvaan tulee tasokorotus, minkä lisäksi työttömän arkea helpottaa se, että työttömyyskassat alkavat saada ansiopäivärahanhakijan palkkatiedot suoraan tulorekisteristä. Tuenhakijan kannalta tämä merkitsee paperisodan vähenemistä.

 

Laki työttömyysturvan aktiivimallista tuli voimaan vuoden 2018 alusta eli järjestelmä ehti olla voimassa vain kaksi vuotta. Alusta asti oli epäselvyyksiä siinä, millaiset toimenpiteet hyväksytään aktiivisuuden osoitukseksi.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus täydensi valuvikaista mallia asetuksella, joka laajensi niiden toimijoiden joukkoa, joiden järjestämä toiminta hyväksyttiin riittäväksi aktiivisuudeksi.

Kiistelty malli tuli voimaan kuin varkain, sillä eduskunnan käsitellessä mallia 2017 syksyllä media piti tärkeämpänä keskittyä siihen, sallitaanko vahvojen oluiden myynti päivittäistavarakaupoissa.

Täysin vaille vaikutuksia malli ei jäänyt. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan malli kasvatti kannustimia lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiseen.

Ansiosidonnaista päivärahaa saavien työllistyminen kasvoi. Mallin tehoa oli kuitenkin vaikea erottaa hyvän työllisyystilanteen vaikutuksista eikä täsmällisiä lukuja vaikuttavuudesta pystytty antamaan.

 

Se, että aktiivimalli kuopataan, tuo työttömille vain lyhytaikaisen helpotuksen. Sanna Marinin (sd.) hallitus noudattaa edeltäjänsä Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaa, jossa keskeiseksi tavoitteeksi on linjattu työllisyyden nostaminen 75 prosenttiin vuoden 2023 loppuun mennessä.

Sipilän hallituksen onnistui epäilyistä huolimatta nostaa työllisyysaste 68 prosentista 72:een. Vaikeuskerrointa lisää nykytilanteessa se, että ”helpot” keinot alkavat olla käytetty, eikä taloussuhdanteista ole odotettavissa apua.

Askelmerkkejä asetellaan kevään kehysneuvotteluissa, ja päätösten aika on syksyn budjettiriihessä.

Siinä missä työnantajat haluavat muun muassa porrastaa työttömyysturvaa ja lisätä paikallista sopimista, työntekijäpuoli parantaisi työnhakijoiden tukipalveluja ja lisäisi esimerkiksi palkkatuen käyttöä. Yhteisymmärrys on perhevapaajärjestelmän uudistamistarpeesta.

Rinteen hallituksen asettamilta kolmikantaisilta työryhmiltä ei odoteta ihmelääkkeitä, vaan pallo jää hallitukselle.

 

Nykyinen pääministeri, silloinen liikenneministeri Sanna Marin tuumaili sdp:n 120-vuotisjuhlissa elokuussa, voisiko työviikko olla Suomessa nelipäiväinen tai työpäivä kuusituntinen. Marin tarkensi myöhemmin, että ajatus on tällä hetkellä epärealistinen, mutta pitkällä aikavälillä pohdiskelun arvoinen.

Tätä pohdiskelua tuskin käydään vielä kehysriihessä, jossa hallituksen pitäisi löytää mieluusti nopeasti vaikuttavia keinoja myös vaikeasti työllistyvien työllistämiseksi. Epäonnistunut aktiivimalli tuli ja meni, joten paineet korvaavien toimenpiteiden löytämiseksi ovat sitäkin suuremmat.

jussi.orell@lannenmedia.fi

Uusimmat

Näkoislehti

19.9.2020

Fingerpori

comic