Uutiset

Viihdeohjelmista tuttu pianistinero Iiro Rantala sai tarpeekseen televisiosta: "En ilmesty enää tv-ruutuun, se on menetetty media"

Kansainvälisesti menestyneellä jazzpianistilla Iiro Rantalalla on Saksassa vakioyleisö, joka odottaa hänen hauskoja välispiikkejään ja musiikillista tuulahdusta Pohjolasta. Nyt saksalaisia villitsevät Suomen vuodenajat. Rantala haluaa edelleen viihdyttää, mutta Suomen televisiossa hänen naamaansa ei enää nähdä. Formaattiohjelmat ja viihteellisyys veivät siitä maun.
Iiro Rantala on pianisti, säveltäjä, viihdyttäjä ja tarvittaessa myös opettaja. Mieluiten hän kuitenkin tekee töitä pianon ääressä soittamalla omaa musiikkiaan. Soittajan sormet kuvattiin kevätauringossa hänen kotonaan Helsingissä. Kuva: Joel Maisalmi

Suomi on maailman onnellisin maa. Mutta kun tulee marraskuu, sitä ei juuri huomaa suomalaisista.

Tähän tapaan kulkee pianisti Iiro Rantalan juonto hänen uudessa soolopianoesityksessään My Finnish Calendar. Siihen on sävelletty kaikki 12 kuukautta. Lisäksi Rantala kertoo omin sanoin, miten suomalaiset käyttäytyvät huhtikuussa tai lokakuussa ja miten säätila vaikuttaa ihmisten mielentilaan.

Taustalla pyörii Suomenlinnassa kuvattu filmi, jossa on taivaan valoa ja merta eri vuodenaikoina. Maiseman keskellä Rantala murjottaa rantakivellä lippis päässä ja karvat korvilla, kuten suomalaisilla usein on tapana.

Saksalaiset ovat ottaneet Rantalan vinon huumorin hyvin vastaan. Vuodenaikakonserttia on esitetty Saksassa koko kuluva talvikausi, ja nyt Rantalan agentti myy jo kevättä 2020 ympäri saksankielistä Eurooppaa.

Keväällä ja ensi kesän festivaaleilla ohjelmaan voi tutustua myös Suomessa.

Saksalaisyleisö otti Rantalan omakseen

Rantalan Saksan hulluus on kestänyt jo yli 20 vuotta. Hän käy siellä lähes joka kuukausi ja esiintyy loppuunmyydyille yleisöille milloin Berliinin Filharmonian 2 000 hengen tapaisissa suurissa konserttisaleissa, milloin pikku klubeilla pikkukaupungeissa. Yleisö osaa jo odottaa häntä.

– Se on palkinto siitä, että olen jaksanut rampata siellä säännöllisesti, hän sanoo.

Mutta täytyyhän kysynnälle olla jokin muukin selitys kuin se, että pianisti on ”jaksanut rampata” kiertueilla vuosikausia?

Ehkä kaikki vain lähti heti ensimmäisistä keikoista lähtien rullaamaan oikeaan suuntaan. Vuonna 1997 sikäläinen agentti Burkhard Hopper kiinnostui Trio Töykeistä ja buukkasi aloittelevan yhtyeen varovaisesti viiden viikon Rising Stars -kiertueelle.

– Sen jälkeen agentit ovat vaihtuneet monta kertaa, mutta kysyntä on pysynyt, Rantala kertoo.

Hänen ulkomaan keikoistaan valtaosa on nykyään Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Tarjolla ovat sadan miljoonan ihmisen markkinat. Myös Rantalan levy-yhtiö ja keikkamyyjä ovat Saksassa.

– Saksalaiset ovat tosi vastaanottavaisia suomalaiselle musiikille ja suomalaisuudelle, hän sanoo.

Etenkin Suomen luonto kiinnostaa monia. Lisäksi saksalaiset tuntuvat pitävän Rantalan tavasta esiintyä. Artisti ei ota itseään liian vakavasti, mutta tekee silti työnsä täysillä.

Vakava musiikki ei ole vakavaa

Rantalan leipälajeja, klassista ja jazzia, kutsutaan usein vakavaksi musiikiksi. Hän on kuitenkin alusta asti sotinut kaikenlaista vakavuutta vastaan. Klassinen konserttikäytäntö frakkeineen tuntuu homehtuneelta.

– Yritän tarjota viihdyttävän illan. Se ei tarkoita jatkuvaa vitsailua ja hassuttelua. Yleisön voi ottaa mukaan monella eri tavalla, hän sanoo.

Usein hän kertoo välispiikeissään hauskoja yksityiskohtia kappaleista tai jotain muuta aiheeseen liittyvää. Puheet ovat tarkasti käsikirjoitettuja ja nasevia. Rantalan pahin pelko on, että jollakulla lipun ostaneella olisi tylsä ilta. Siksi musiikin ja puheen pitää olla tarkasti tasapainossa – mutta musiikki on etusijalla.

– Kyseessä on kuitenkin konsertti. Ja kun jazz on jo musiikkina improvisoitua, spiikeissä ei ole syytä jaaritella, hän perustelee.

”Televisiossa ette minua enää näe”

Suomessa Iiro Rantala tuli 2000-luvun alussa tunnetuksi suurelle yleisölle tv-ohjelmistaan. Hänellä oli muun muassa omat Iirottelua– ja Iiro Irti -ohjelmat Yleisradiossa. Nyt hän kuitenkin sanoo, että häntä on turha odottaa enää televisioon. Hän ei halua tulla muistetuksi tv-persoonana, vaan pianistina.

Rantala ei peittele pettymystään television nykytilasta. Hän pitää televisiota suorastaan menetettynä mediana. Hän moittii erityisesti viihteellisiä formaattiohjelmia sekä television ja iltapäivälehtien kietoutumista yhteen.

– Miksi lehdissä pitää kerrata päivästä toiseen, mitä jossain television viihdeohjelmassa on tapahtunut ja kenen julkkiksen varvas on murtunut tanssikisassa? Se on kaikki pois oikeilta kulttuurijutuilta, hän puhisee.

Rantala ei ole sen puoleen nähnyt ensimmäistäkään Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa eikä Vain elämää -jaksoa. Televisiota hänellä ei ole ollut vuosiin. Sen sijaan hän seuraa vapaa-ajallaan esimerkiksi koomikoiden esityksiä YouTube-videoilta.

Vaikka hän tunnustaa viihdyttäjän roolin kaikin mokomin omakseen, hän viihdyttää mieluiten pianon ääressä, omassa konsertissaan, soittamalla omaa musiikkiaan.

– Tämän touhun aloitin 16-vuotiaana ja sitä jatkan hamaan loppuun asti. Kaikki muu on väliaikaista oheistoimintaa, hän sanoo.

Risto Räppääjä on tie poppiin

Yksi mieluisista oheistoiminnoista ovat Risto Räppääjä -elokuvat ja -musikaalit, joihin Rantala on säveltänyt musiikkia vuodesta 2001 lähtien. Ensimmäisenä valmistui teatteriesitys Musiikkiteatteri Kapsäkkiin yhdessä puolison, näyttelijä-koreografi Lotta Kuusiston kanssa.

Sen jälkeen hän teki musiikit kolmeen Mari Rantasilan ohjaamaan Räppääjä-elokuvaan. Sitten ohjaaja ja koko tekijätiimi vaihtuivat.

Kun tuottaja Rimbo Salomaa pyysi Rantalaa taas mukaan uusimpaan, helmikuussa ensi-iltansa saaneeseen Räppääjä-elokuvaan, hän suostui mielihyvin. Risto Räppääjä ja Pullistelija sisältää enemmän musiikkia kuin aiemmat. Siinä on jopa musikaalielokuvan tapaisia tanssikohtauksia.

– Kyllä, La La Land on varmaan vaikuttanut tähän kuten moniin muihinkin elokuviin ja nostanut musikaalielokuvan taas pinnalle, hän nauraa.

Rantala pitää popmusiikista, mutta sitä ei juuri tilata häneltä.

– Onneksi saan tehdä sitä Räppääjään, hän sanoo.

Lastenmusiikki on ollut vuodesta toiseen tavalla tai toisella mukana Rantalan työkuvioissa. Viime vuosina hän on säveltänyt muun muassa kolme Maukka ja Väykkä -teosta, joissa hänen vaimonsa Lotta Kuusisto esiintyy Maukka-kissana.

Hän haluaisi olla ihailemiensa M.A. Nummisen ja Pedro Hietasen kaltainen. Nämä ovat esiintyneet vuosikausia lastenkonserteissa Gommi-jäniksenä ja Pommi-kissana, vaikka ovat ihan vakavasti otettavia muusikoita. Rantala ei ole kylläkään pukeutunut kissan eikä muunkaan roolihahmon asuun näyttämöllä, eikä taida pukeutuakaan.

50-vuotissyntymäpäivä pelottaa

Iiro Rantala on nyt 49-vuotias. Hän kauhistelee jo valmiiksi tammikuuta 2020, jolloin täyttää 50. Niinpä hän yrittää kaikin tavoin häivyttää päivämäärän mielestään ja saada sen poistettua Wikipedian tiedoista.

– Olen syntymäpäiväfoobikko. En vietä syntymäpäiviä, eikä mitään 50-vuotiskonserttia tai taiteilijajuhlaa tule, hän vannoo.

Kun ikää on nyt kuitenkin kertynyt niin paljon, että pelottava ja pelättävä viideskymmenes vuosi on menossa, Rantala katsoo mielellään hiukan myös taaksepäin.

– Elämä on yllättänyt monilla positiivisilla tavoilla, hän sanoo.

Helsinkiläisen polkupyöräkauppiaan poika vietti lapsuuden ja nuoruuden, joka oli täynnä musiikkia. Oli Cantores Minores -poikakuoro, pianotunnit ja bänditouhut. Se oli hauskaa, ja ehkä siksi siitä tuli myös ammatti.

– Mutta että pääsin näin pitkälle musiikissa, että minulla on kansainvälinen ura ja näin paljon julkaistuja levyjä. Ja perhekin on pysynyt koossa. Se kaikki on tavallaan yllättänyt itsenikin, hän sanoo.

Mikä sävellys on vielä tekemättä?

Lähimmästä uudesta projektistaan Rantala ei voi vielä puhua ääneen, mutta kaukaisemmista tulevaisuudenhaaveistaan kyllä. Jo parin vuoden ajan hän on suunnitellut kokoillan komediaa, joka koostuisi musiikista ja komiikasta. My Finnish Calendarissa on jo häivähdys ideasta.

– Parhaat stand up -koomikot ovat tämän päivän shakespeareja. He osaavat tiivistää ajankohtaisia ilmiöitä pieneen hetkeen.

Iiro Rantala

Pianisti ja säveltäjä

Syntynyt Helsingissä 1970.

Opiskellut mm. Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolla sekä New Yorkin Manhattan School of Musicissa.

Tuli tunnetuksi 1980-luvun lopussa mm. jazzyhtye Trio Töykeiden perustajana ja sen jälkeen lukuisten muiden kokoonpanojen jäsenenä sekä erityisesti soolopianistina.

Säveltänyt kaiken muun ohessa mm. teatteri- ja elokuvamusiikkia.

Perhe: puoliso näyttelijä, koreografi Lotta Kuusisto ja kaksi lasta.

Ajankohtaista: Risto Räppääjä ja Pullistelija elokuvateattereissa.

Neljä nopeaa

Ilahduin… yleisön reaktioista Risto Räppääjän ensi-illassa. Nauru on musiikkia korville, varsinkin lasten nauru.

Ärsyynnyin… erään kotimaisen rautatieyhtiön kyydissä äskettäin, koska homma ei toiminut. Ärsytystä lisäsi se, että näihin myöhästymisiin vaikuttavat valinnat ovat usein suuripalkkaisten pomojen tekemiä vääränlaisia säästöpäätöksiä ja muita huonoja päätöksiä. Junassa työskentelevät ihmiset kyllä haluavat kuljettaa ihmiset kohteisiin ajallaan.

Viimeksi luin… Antti Heikkilän kirjan Lääkkeetön Elämä.

Tahtoisin… jatkaa samaan malliin.

Uusimmat

Fingerpori

comic