Uutiset

Viimeisen sanan irtisanomiskiistassa sanovat tuomarit – selkeäkin lakiteksti jättää tilaa tulkinnalle

Oikeusistuimet tulevat olemaan avainasemassa uusien irtisanomisperusteiden määrittelyssä. Lakitekstiä ei ole mahdollisista laatia niin yksiselitteiseksi, että siihen ei jäisi tulkinnanvaraa.

Kiista henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta laukesi ainakin toistaiseksi perjantaina, kun työntekijäpuolen keskusjärjestöt hyväksyivät ehdollisesti hallituksen uuden ehdotuksen. Vastineeksi tästä ay-puoli haluaa irtisanomislakiesityksen kolmikantaista jatkovalmistelua. Tämä tarkoittaa keskusjärjestöjen ottamista mukaan soveltamisohjeiden määrittelyyn. Kolmikantaa hyödynnetään myös kritiikkiä saaneen aktiivimallin viilaamisessa.

Hyväksyttävien irtisanomisperusteiden määrittely jäälopulta työsuhderiitoja käsitteleville tuomioistuimille eli käräjäoikeuksille, hovioikeuksille, korkeimmalle oikeudelle sekä eräissä tapauksissa työtuomioistuimelle.

Kaikkien osapuolten yhteinen intressi on se, että lakiteksti on mahdollisimman selkeä. Niin yksiselitteistä siitä eivät kuitenkaan saa etevimmätkään virkamiehet, että tulkintaerimielisyyksiä ei tulisi. Mitä yksittäisessä riitatilanteessa tarkoittaa esimerkiksi se, että irtisanomisperusteessa on jatkossa huomioitava työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet? Näitä näkökohtia joudutaan puntaroimaan jo nykyisen lain aikana.

Vie siis vuosia, että oikeuskäytännön kautta tulee linjatuksi, mitkä ovat riittävän painavia perusteita työsuhteen päättämiseen silloin, kun päättäminen perustuu tuotannollisten ja taloudellisten syiden sijaan yksittäisen työntekijän työsuoritukseen tai käyttäytymiseen. Iso osa työriidoista tosin sovitellaan oikeudenkäyntikulujen pelossa jo ennen varsinaista oikeuskäsittelyä.

Kiistassa esitettiin vaatimuksia ja sen jälkeen peruttiin niitä puolin ja toisin. Hallitus tarjosi ensin vastaantulona irtisanottavan työntekijän karenssiajan lyhentämisen lisäksi henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisen rajaamista alle 20 työntekijän yritysten sijaan alle 10 työntekijän yrityksiin. Torstaina esitellyssä ehdotuksessa vastaantuloksi kerrottiinkin rajaamisesta luopuminen, mikä tarkoittaa uudistuksen ulottamista kaikenkokoisiin yrityksiin. Tämä poistaa perustuslaillisen ongelman epätasa-arvosta.

Matkan varrella pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli jo ehtinyt perustella rajaamista sillä, että vielä vaikeampaa olisi saada ajettua läpi laki, joka koskisi kaikkia yrityksiä. Nyt sellaista kuitenkin tarjotaan.

Periksi antoi myös ay-liike, joka pitkään vaati koko lakiesityksen perumista korostamalla, että työsuhdeturvasta huolehtiminen on fundamentaalinen kysymys. Se jos mikä on ay-liikkeen dna:ssa.

Keskusjärjestöjen jäsenliitot käsittelevät irtisanomisasiaa omissa hallinnoissaan ja päättävät työtaistelutoimista pidättäytymisestä itsenäisesti. Osa liitoista on jo ehtinyt ilmoittaa työtaistelutoimien keskeyttämisestä.

Ketkä kiistan lopulta voittivat? Riippuu tietysti siitä, keneltä kysyy. Välitöntä hyötyä saavat kaikki suomalaiset lakkojen keskeydyttyä ja todennäköisesti loputtua: tehtaat pyörivät ja koululaisetkin saavat ruokaa.

Fingerpori

comic

Uusimmat