Uutiset

Viittomakielen tulkeilta on häviämässä työpaikkoja – samalla osassa maata pulaa tulkeista

Viittomakielen tulkkeja hämmentää vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen kilpailutuksen tulos. Kelan kilpailutuksessa 138 palveluntarjoajasta hyväksyttiin 120. Joukossa on niin yhden kuin kymmenien tulkkien yrityksiä.

Helsinkiläisen viittomakielen tulkin Usva Salmelan työnantaja ei saanut sopimusta Kelan kanssa. Salmelalla on kymmenen vuoden kokemus tulkin töistä ja erityistaitona muun muassa vaativan tason englannin tulkkaukset.

-Tilanne on täysin absurdi. Kaikkia tulkkeja tarvitaan kentällä, eikä ole mitään syytä rajata palveluja. Kelalle ei maksaisi mitään tehdä sopimuksia, koska se maksaa vain toteutuneesta tuotteesta.

Salmela toimii tulkkina muun muassa kuurosokeille. Siinä on hänen mukaansa erityisen tärkeää, että tulkki omaksuu asiakkaan kommunikointitavan ja syntyy molemminpuolinen luottamus.

Salmela työskentelee Tulke Oy:ssä, jonka toimitusjohtaja Anu Jouhilampi sanoo että yrityksen 25 työntekijää jää työttömäksi, elleivät he saa töitä alan muista yrityksistä.

-Jos he eivät pääse rekrytoitumaan muualle, kentältä häviää samalla noin 160 vuotta alan työkokemusta.

Kilpailutuksen tuloksen julkistaessaan Kela kertoi samalla aloittavansa tulkkien lisähankinnat tietyille alueille. Jouhilampi pitää kilpailutuksen lähtökohtaa erikoisena, jos Kela valmistautuu jo nyt tulkkien lisähankintoihin.

Hyväksytyissä yrityksissä 650 tulkkia

Kilpailutuksessa hyväksytyissä yrityksissä työskentelee yhteensä 650 tulkkia. Hankinnassa Kela hyväksyi mukaan yli 450 viittomakielen tulkkia, yli 160 puhevammaisten tulkkia ja 40 kirjoitustulkkia.

Suomen Viittomakielen tulkit (SVT) ry:n puheenjohtajan Emilia Norpan mukaan pudotus alalla vaikuttaa suurelta. Kelan alun perin lähettämissä tulkkitilastoissa oli noin 850 tulkkia, ja SVT:llä on noin 600 jäsentä. Kaikki eivät työskentele päätoimisina tulkkeina.

Norppaa huolettaa alan työttömyyden kasvu ja palvelun tarvitsijoiden tilanne.

-Tulkin saanti vaikeutuu etenkin, jos on erityistarpeita, hän arvelee.

Kela: Liian aikaista sanoa lopullista määrää

Kelan mukaan tulkkien lopullista määrää ei vielä tiedetä.

Osa tarjouksen tehneistä yrityksistä tarjosi palveluja usealle alueelle. Kilpailutuksessa oli kuusi hankinta-aluetta aiemman kahden sijaan. Itäiselle ja Pohjanmaan hankinta-alueille sekä suomenruotsalaisten viittomakielen tulkeiksi ei Kela saanut riittävästi tarjouksia.

Kela aloittaa lokakuun alkupuolella tulkkien lisähankinnat näille alueille.

Hankintapäällikkö Kirsi Kunnas-Leinonen Kelasta sanoo, että moni yritys tarjosi myös rekrytointisuunnitelmaa uusien palkkaamiseksi.

-Innostuvatko ne yritykset, jotka jäivät tarjouskilpailussa ulkopuolelle, mahdollisesti tarjoamaan palveluja muille alueille, hän pohtii.

Kelan osaamiskeskuksen päällikön Mikko Toivasen mukaan vielä on liian aikaista sanoa, mikä tulee olemaan ilman sopimusta jäävien tulkkien määrä.

Tulkit muuttamaan muualle?

Kilpailutuksessa yhtenä valintaperusteena oli palvelujen alueellinen kattavuus. Toivasen mukaan Kela tavoitteli, että tulkit työskentelisivät “mahdollisimman hyvin” tietyllä alueella.

-Edellisellä sopimuskaudella, kun alueet olivat niin suuria, oli haasteita. Saatettiin lähteä Espoosta Jyväskylään tekemään yhtä tilausta, mikä ei ole hyvää ajankäyttöä tulkin eikä asiakkaan kannalta.

Hankinta-alueiden pienentämisellä Kela halusi Toivasen mukaan parantaa tulkin saamista läheltä. Suurin osa tulkeista asuu Etelä- ja Lounais-Suomessa. Toivasen mukaan tilaisuuksiin on hankala saada tulkkia, jos tämän on matkattava sinne satojen kilometrien päästä.

Onko tulkkien muutettava? Hän sanoo, että uudistus voi tarkoittaa sitäkin.

-Tämä on sellainen asia, jonka tulkkausala joutuu kohtaamaan.

Vastaava alueellinen epäsuhta kysynnän ja tarjonnan välillä on hänen mukaansa esimerkiksi kuntoutuksessa puheterapeuteilla.

Tuttu tulkki voi vaihtua

Voiko uudistus tietää sitä, että osa asiakkaista joutuu luopumaan tutusta tulkista?

-Jos on asioinut tietyn tulkin kanssa, joka ei tullut valituksi, on todennäköistä, että se vaihtuu. On tiettyjä tapauksia, joissa asiakkaan tilannetta pitää arvioida, Kirsi Kunnas-Leinonen sanoo.

Kela korostaa asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa siihen, kuka hänelle tulkkaa. Hän voi luoda oman tulkkilistansa Kelan hyväksymästä joukosta.

Kelan mukaan tarjousten vertailuperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa sekä hinnan että laadun painoarvo oli 50 prosenttia. Laatuna pisteytettiin tulkkien peruskoulutus tai opinnot ja työkokemus tulkkaustyöstä. Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauksessa pisteytettiin peruskoulutuksen lisäksi muu viittomakielialan koulutus.

Valitut palveluntuottajat toimittavat Kelalle tulkeistaan tarkemmat tiedot palvelunjärjestämistä varten. Näihin kuuluu esimerkiksi se, mitä kieliä tulkki tulkkaa.

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluun oikeutettuja oli viime vuonna noin 6 000. Heistä noin 3 400 käytti palvelua. Tilausten määrä ja palvelun käyttöaika ovat kasvaneet. Kelan kilpailuttaman hankinnan arvo on 49 miljoonaa euroa vuodessa. Sopimuskausi on neljä vuotta.

Asiasanat

Uusimmat