Uutiset

Viittomakielisten hätäilmoitusten käyttöönotto siirtyy syksyyn – Kokeilun piti käynnistyä keväällä, mutta tietotekniikan päivittäminen vie odotettua enemmän aikaa

Kela, Hätäkeskuslaitos ja ministeriöt ovat joutuneet lykkäämään kokeilua viittomakielisistä hätäilmoituksista useilla kuukausilla. Kokeilun piti käynnistyä jo keväällä, mutta aloitusta on siirretty syksyyn. Kokeilussa hätäilmoituksen voi tehdä suomalaisella viittomakielellä vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen kautta videoyhteyden avulla. Vuoden kestävän kokeilun tarkoituksena on selvittää, soveltuuko etätulkkaus ja tekniikka hätätilanteisiin.
Kuvituskuva. Kokeilun myötä suomalaisella viittomakielellä kommunikoiva voi tehdä hätäilmoituksen omalla äidinkielellään. Kuva: Mauri Ratilainen
Kuvituskuva. Kokeilun myötä suomalaisella viittomakielellä kommunikoiva voi tehdä hätäilmoituksen omalla äidinkielellään. Kuva: Mauri Ratilainen

Viittomakielisen hätäilmoituksen tekemisen mahdollistavan kokeilun alkaminen siirtyy syksyyn.

Kelan, Hätäkeskuslaitoksen, sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kokeilussa hätätilanteessa oleva henkilö voi tehdä hätäilmoituksen suomalaisella viittomakielellä vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen kautta. Kokeilun oli alun perin tarkoitus alkaa huhtikuussa.

– Etätulkkausohjelman käyttämän asiakaskontaktijärjestelmän uusi versio ei ehtinyt vielä valmistua. Sen vuoksi kokeilua siirretään, vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen ryhmäpäällikkö Tuomas Sola kertoo.

Kokeilun myötä on tarkoitus tarjota suomalaisella viittomakielellä kommunikoivalle henkilölle mahdollisuus tehdä hätäilmoituksia omalla äidinkielellään. Jos hän joutuu hätätilanteeseen, tällä hetkellä hänen on joko pyydettävä soittoapua muilta ihmisiltä tai hän voi lähettää hätätekstiviestin.

Hätäilmoituksen tekeminen tekstiviestillä edellyttää kuitenkin rekisteröitymistä 112-palvelun käyttäjäksi.

Kokeilun aikana palvelu toimii virka-aikaan

Syksyllä alkavan kokeilun myötä viittomakielisen hätäilmoituksen tekeminen onnistuu vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen avulla.

Kelan pyörittämä Turussa toimiva vammaisten tulkkauspalvelukeskus tarjoaa etänä tulkkauspalvelua lyhyisiin tarpeisiin, kuten esimerkiksi asiointiin, harrastamiseen, työssä oppimiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille.

Hätäilmoituksen tekeminen viittomakielellä on mahdollista myös heille, jotka eivät ole vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen asiakkaita.

– Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksessa on kerrallaan kuudesta kahdeksaan tulkkia, joihin asiakkaat voivat ottaa yhteyttä. Hätäkeskusviesteille otetaan käyttöön erillinen linja, ja työntekijämäärää todennäköisesti nostetaan, kun kokeilu alkaa, Tuomas Sola sanoo.

– Kokeilun aikana hätäilmoitusta tekevä asiakas ottaa videoyhteyden tulkkauspalvelun tulkkiin, joka ottaa yhteyttä hätäkeskukseen. Hätäkeskuspäivystäjä käsittelee hätäilmoituksen tulkin avustuksella, Sola kuvailee.

Kokeilun ajan tulkkauspalvelu on mahdollista kello 8–16.

Katvealueella videoyhteys pätkii

Kokeilussa selvitetään tulkkauspalvelun teknistä toimivuutta ja soveltuvuutta hätätilanteisiin ja viranomaistoimintaan. Vaikka kyseessä on kokeilu, palvelu on tarkoitettu todellisiin hätätilanteisiin.

– Tekniikka tuottaa eniten haastetta. Turussa vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen tietoliikenneyhteydet ovat hyvät, mutta videoyhteys vaatii hyvän verkon myös asiakkaalta. Ongelmia on, kun asiakas ottaa yhteyttä kuuluvuusalueen reunalta. Kuvanlaatu voi olla huono, tai se ei välity lainkaan. Videoyhteys voi myös katketa kesken, Tuomas Sola luettelee.

– Näissä tilanteissa asiakasta ohjataan aina ottamaan hätäkeskukseen yhteyttä tekstiviestin avulla, hän painottaa.

Tuomas Solalla ei ole tietoa, onko maailmalla tehty samantyyppistä kokeilua.

– Ainakin Suomessa kokeilu on ensimmäinen, hän sanoo.

Uusimmat