Lounais-Häme Uutiset

Viljanviljelijä jatkaa viljelijätukien kärjessä – Ruokavirasto: Ilman tukia kotimainen ruuantuotanto ei olisi mahdollista nykylaajuudessa

Viime vuonna viljasadon määrä ja laatu palasi Suomessa normaalille tasolle. Öljykasveissa rypsissä ja rapsissa vuodentulo jäi kuitenkin monin paikoin heikoksi. Kuva: Toni Repo / Arkisto
Viime vuonna viljasadon määrä ja laatu palasi Suomessa normaalille tasolle. Öljykasveissa rypsissä ja rapsissa vuodentulo jäi kuitenkin monin paikoin heikoksi. Kuva: Toni Repo / Arkisto

Ruokaviraston keskiviikkona julkaisemien tietojen mukaan maatalouden ja maaseudun tuensaajia oli Suomessa vuonna 2019 oli yhteensä 58 002, joista noin 90 prosenttia on maatiloja.

Yhteensä kahden miljardin euron maatalous- ja maaseudun tuista valtaosa oli viljelijätukia, joita maksettiin 1,8 miljardia euroa.

Kokonaissummasta EU-rahoitusta on noin 42 prosenttia.

Viime vuonna eniten viljelijätukea Suomessa sai edellisvuosien tapaan luomuviljanviljelijä Niko Alhqvist Vihdistä, yhteensä vähän yli 1 480 000 euroa.

Toiseksi viljelijätukien listalla on noussut kurikkalainen maidontuotantoon keskittynyt Tikan maatila Oy. se sai tukea lähes 920 000 euroa.

Kolmantena on vuoden 2018 kakkonen, lihanautoja kasvattava Antroma Oy Siikajoelta.

Suuri osa viljelijätukien top 20 -listalla oli vuonna 2019 edellisvuosien tapaan juuri lihanautojen kasvattajia.

Kaikki tukimuodot yhteenlaskettuna ykkönen on Luonnonvarakeskus yli 4,2 miljoonalla eurolla. Sitä seuraavat Suomen Metsäkeskus ja kaksi närpiöläistä kasvihuoneviljelijää, Andelslaget Närpes Grönsaker ja Jan-Erik Sigg Ab.

Luonnonvarakeskuksen ja Metsäkeskuksen summat koostuvat paljolti hanketuista.

Eniten eli yhteensä 34 prosenttia maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.

Sairastumiset uhkana

Ruokavirasto tähdentää, että viljelijätuilla turvataan kotimainen ruoantuotanto ja se, että Suomesta ei ruoka lopu poikkeuksellisissakaan tilanteissa.

– Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista. Ilman viljelijätukia kotimainen ruuantuotanto ei olisi Suomen oloissa mahdollista nykyisessä laajuudessa. EU:n maatalouspolitiikan ja viljelijätukien keskeinen tarkoitus on taata kohtuuhintaiset elintarvikkeet kuluttajille, tiedotteessa todetaan.

Maa- ja metsätaloustuottajien MTK kertoi tiistaina olevansa äärimmäisen huolestunut tulevasta satokaudesta koronakriisin vuoksi. Järjestön mukaan satokausi on ratkaiseva Suomen huoltovarmuuden kannalta.

Akuuttina uhkana ovat tällä hetkellä koronaviruksen aiheuttamat sairastumiset ja karanteenit. Tuotantoketju uhkaa katketa, jos korona iskee viljelijöihin itseensä, lomittajiin tai vaikka maitoautojen kuljettajiin.

Kausityövoiman puutteesta tulee iso ongelma etenkin marja- ja vihannestiloille. Suuri osa kausityövoimasta tulee ulkomailta. He eivät pääse Suomeen koronakriisin aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi.

Uusimmat

Näkoislehti

5.7.2020

Fingerpori

comic