Uutiset

Viljelijät keksivät nerokkaan konstin festarivirtsan uusiokäytölle

Band and beer – musiikkia ja olutta. Nämä kaksi kuuluvat lähes erottamattomasti yhteen monilla suomalaisilla kesäfestivaaleilla. Yhtä varma kesän merkki ovat jonot bajamajan ovella.

Laulava maanviljelijä Jussi Mikkola haluaisi, että festivaalikansan pissa hyödynnettäisiin sellaisenaan lannoitteena. Nykyään se viedään kalliisti käsiteltäväksi jätevesilaitoksiin.

Mikkolan ja hänen vaimonsa Maria Kämärin pelloilla Hämeenlinnan Iittalassa kasvaa noin hehtaarin kokoinen koeala biourealla lannoitettua ohraa. Se on kasvanut niin hyvin, että elokuun alkupuolella sato on puintikunnossa.

– Silmämääräisesti arvioituna virtsalla lannoitettu vilja on kasvanut yhtä hyvin kuin apulannalla lannoitettu ala, hän sanoo.

Viljan todellinen laatu selviää vasta, kun jyvät on saatu laariin ja Tampereen ammattikorkeakoulun tutkijat ovat analysoineet sadon. Sen jälkeen tiedetään, mitä festivaaliviljalle lopulta tehdään. Se voi päätyä tilan muun sadon tapaan joko mallasohraksi oluttehtaiden tarpeisiin, viinatehtaille Rajamäelle tai todennäköisimmin rehuksi.

– Olisihan se hauska ajatus, että festivaaleilla juotu olut palautuisi maahan ja kasvattaisi uutta mallasohraa, Jussi Mikkola sanoo.

Ureaa ei ole virallisesti hyväksytty Suomessa lannoitteeksi. Tampereen ammattikorkeakoulun, käymäläseura Huussin ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishankkeessa on nyt testattu ensi kertaa virtsan lannoitekäyttöä koepurkkia suuremmalla alalla, kahden sopimusviljelijän pelloilla.

Viljelmät ovat Iittalassa ja Kangasalla Hämeessä. Jussi Mikkola ja Maria Kämäri innostuivat mukaan, koska he halusivat löytää vaihtoehtoja kemiallisille lannoitteille. Agronomivaimo on muun muassa opiskellut yliopistossa ekologista kasvinviljelyä.

Mikkolalla on puolestaan lukkarinrakkautta festivaalimaailmaan. Hän on toiselta ammatiltaan freelancer-muusikko ja kiertää Jimmy Cola –bilebändinsä kanssa Suomea. Keikkoja on pitkälle yli sata vuodessa. Kun tuttavapiiriin kuuluu paljon tapahtumajärjestäjiä, oli luontevaa ryhtyä yhteistyöhön heidän kanssaan.

– Jätepuoli on tapahtumissa aina iso menoerä. Tässä projektissa virtsan keruu oli festivaalijärjestäjille täysin ilmaista, hän kertoo.

Virtsaa kerättii vuosi sitten miesten pisuaareista muun muassa Weekend-festivaalilta, Tammerfestista ja Porisperestä kaikkiaan noin seitsemän kuutiota. Se vastaa yli 20 000 olutpullollista nestettä.

– Vain festivaaleilta oli helppo saada lyhyessä ajassa näin suuri määrä ureaa talteen. Festivaalit olivat ensimmäinen kohde, joka viime kesänä tuli mieleen, projektikoordinaattori Eeva-Liisa Viskari Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo.

Viskarin mukaan festivaalijärjestäjät ja sanitaatioyritykset olisivat halukkaita kehittämään pissankeruuta jatkossakin. Hyötykäytön tiellä on kuitenkin vielä monta estettä.

Virtsa sinänsä on varsin puhdasta ja turvallista lannoitetta, ja se hygienisoituu talven aikana umpisäiliössä säilytettynä. Erityisesti virtsaan erittyvät lääkemäärät ja niiden mahdollinen siirtyminen viljelykasveihin epäilyttävät kuitenkin monia.

Viskarin mukaan lääkeainejäämien kertymistä jyviin pitäisikin tutkia lisää. Lisäksi häntä kiinnostaisi urean jalostaminen struviitiiksi eli jauhemaisiksi virtsakiteiksi. Se saattaisi helpottaa jatkokäyttöä.

Tänä kesänä ureaa ei ole kerätty talteen suurilta festivaaleilta, koska biourea-hankkeen rahoitus loppuu tältä erää vuoden 2016 lopussa.

Jussi Mäkelän ja Maria Kämärin tilalla pidettiin kuitenkin oma pieni musiikkijuhla, jossa keruuastiat olivat taas käytössä.

– Mitään isompaa tapahtumaa ei ole tiedossa ainakaan pariin vuoteen, mutta katsotaan myöhemmin, muusikko-maanviljelijä myhäilee.

 

Rokkihuusseja ja elämysvessoja
Suomessa festivaalien vessajärjestelyistä vastaa 5–6 suurta sanitaatioyritystä ja lukematon määrä paikallisia firmoja.Yleisnimitys ”bajamaja” on suurimpiin kuuluvan Lassila&Tikanojan rekisteröimä tuotemerkki.Yhdeltä suurelta kesäfestivaalilta voi kertyä yli 60 000litraa wc-lietettä.Liete kuljetetaan vedenpuhdistamoille käsiteltäväksi, erottelevista käymälöistä jäte päätyy yleensä kompostoitavaksi.Tämänkesäisiin ekologisiin kokeiluihin kuului mm. Turun ammattikorkeakoulun ja Ruisrockin lasinen ”rockhuussi”. Peililasista valmistetun näköalavessan avulla muistutettiin kehitysmaiden vessaolosuhteista.Vessa- ja viihdebisneksen yhdistämisestä käy esimerkkinä Biomaja Nordic oy, joka tähtää kuivakäymälätekniikan ja ”elämyksellisten festivaalivessojen” edelläkävijäksi Suomessa. Vuoden verran toimineen yrityksen omistajiin kuuluvat mm. Janne Kataja, Aku Hirviniemi, Sami Hedberg sekä Duudsonien HP Parviainen ja Jarppi Leppälä. Toimitusjohtaja on Sauli Suomi. Tämä juttu on osa Lännen Median Kesäkulkuri-sarjaa. Lännen Media seikkailee keskikesällä Suomen kulttuurikesän kiinnostavimpien ilmiöiden ja ihmisten matkassa.Pirjo-Liisa Niinimäki

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic