Uutiset

Ville Skinnari (sd.) haluaa Suomen viennin Ruotsin tasolle – Elinkeinorakennetta pitää pystyä monipuolistamaan

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri aikoo kiertää ahkerasti maata ja kannustaa yrityksiä uusillekin markkinoille, myös kehittyviin maihin.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) on entinen SM-liigan jääkiekkoilija Reipas Lahden joukkueesta. Hän sanoo jääkiekkotermein, että suomalaisilla pienyrityksillä on nälkää kansainvälistyä, mutta välillä pitää mennä kulmiin ja ottaa mustelmiakin. Kuva: Hanna Laasanen
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) on entinen SM-liigan jääkiekkoilija Reipas Lahden joukkueesta. Hän sanoo jääkiekkotermein, että suomalaisilla pienyrityksillä on nälkää kansainvälistyä, mutta välillä pitää mennä kulmiin ja ottaa mustelmiakin. Kuva: Hanna Laasanen

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) haluaa saada suomalaiset yritykset paremmin kansainvälistymään ja myös kehittyvien maiden markkinoille.

Ruotsissa viennin suhde bruttokansantuloon on reilut 48 prosenttia, Suomessa vajaat 40 prosenttia. Skinnarin mukaan Suomen pitää pyrkiä Ruotsin tasoon.

– Meidän pitää pystyä monipuolistamaan elinkeinorakennettamme, Skinnari sanoo.

Hän aikoo kiertää Suomea ahkerasti ja kertoa yrittäjille, miten vaikka Team Finland tai Japanin vapaakauppasopimus auttavat niitä kansainvälistymään.

 

“Suomen pitää päästä paremmin kiinni YK-hankintojen tarjouskilpailuihin”

– Tanskalaiset yrityksetovat saaneet huomattavasti Suomea enemmän YK-hankintoja. Suomessa on puhuttu varmaan parikymmentä vuotta, että tarjouskilpailuihin pitäisi päästä paremmin kiinni.

Skinnarin mukaan pohjoismainen yhteistyö voi tässäkin auttaa.

– Toki Ruotsi ja Tanska ovat myös kansainvälisesti läsnä ympäri maailman. Edellisen hallituksen leikkaukset ulkoministeriön hallinnonalaan näkyivät Suomen läsnäolon supistumisessa suurlähetystöverkostossa.

 

Suomella osaamista ilmastonmuutosta ehkäiseviin ratkaisuihin

YK julkisti heinäkuussa kehityspolitiikkaa ohjaavan Agenda 2030 tavoitteiden edistystä mittaavan raportin. Sen mukaan köyhyyttä on saatu vähennettyä, mutta ilmastonmuutos uhkaa tavoitteiden saavuttamista.

– Suomalaisilla yrityksillä on tilaisuus tuoda teknologioita ja innovaatioita markkinoille, joilla niitä aidosti tarvitaan.

Skinnarin mukaan Suomella on mahdollisuuksia monella alalla, mutta innovaatiojärjestelmän pitää paremmin liimautua kansainvälisiin arvoketjuihin.

– Kiertotalous- ja digiosaamisemme on vahvaa. Nostaisin myös energian, terveysteknologian, hyvinvoinnin, elintarvikealan ja ruoan ja veden ympärille syntyvät innovaatiot ja teollisuuden prosessiosaamisen.

 

Hallitus tekee ensi vuonna Afrikka-strategian

Maailmalla seurataan kiinnostuneesti Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035.

– Silloin kiinnostutaan myös yrityksistämme, koska nehän ratkaisut tekevät.

Haaste yritysten kansainvälistymiseen on pieni yrityskoko.

– Julkisen ja yksityisen puolen yhteistyötä kehittämällä saamme viennin alustoja pienempienkin yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Ensi vuonna hallitus alkaa valmistella Afrikka-strategiaa kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Poliittista ja taloudellista yhteistyötä Afrikan maiden kanssa edistävä strategia valmistuu ensi vuoden syksyksi.

– Maailman tulevaisuus riippuu siitä, mihin suuntaan Afrikka kehittyy. Afrikka-strategiaan sisältyvät muun muassa oikeusvaltio- ja demokratia, digitalisaatio-kehitys ja ilmastonmuutoksen ratkaisuja.

 

Skinnari haluaa tukea suomalaista musiikki- ja kulttuurivientiä ja nähdä alojen edustajia esimerkiksi Tokion olympialaisissa. Kuva: Hanna Laasanen
Skinnari haluaa tukea suomalaista musiikki- ja kulttuurivientiä ja nähdä alojen edustajia esimerkiksi Tokion olympialaisissa. Kuva: Hanna Laasanen

 

Suomi tukee naisyrittäjyyden edistämistä kehittyvissä maissa

Suomi on tukenut kolmella miljoonalla eurolla kansainvälistä kauppakeskusta ITC:tä naisyrittäjyyden edistämisessä.

– Genevessä tapasin kenialaisen kahviyrittäjänaisen, joka pystyi elättämään perheensä ja tekemään kannattavaa yritystoimintaa, koska oli päässyt kiinni kansainvälisiin arvoketjuihin. Hän toimitti tilaltaan kahvia Eurooppaan.

Skinnarin mukaan järjestelmällisen kehityspolitiikan avulla päästään tilanteeseen, jossa aidosti syntyy yrittäjyyttä ja kauppaa eli aitoja viennin alustoja.

– Silloin pystymme myymään sinne tuotteita ja palveluita.

 

Suomalaiset bändit hyvä vientituote

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) kuluneen viikon ohjelmaan kuului myös metalliyhtye Metallican keikka Hämeenlinnassa.

Skinnarin suhde Metallicaan alkoi hänen Nivalassa, Pohjois-Pohjanmaalla syntyneen vaimonsa ansiosta.

– Kun kävin ensimmäistä kertaa Nivalassa, vaimoni kertoi, että Metallica on esiintynyt siellä vuonna 1984 Tuiskulassa.

Ministerin mukaan Suomen olisi mahdollista kasvattaa musiikkivientiä, joka on iso bisnes maailmalla.

– Meidän koko musiikkiteollisuuden arvo oli vuonna 2017 930 miljoonaa euroa, Ruotsissa huomattavasti suurempi.

Skinnari haluaa tukea suomalaista musiikki- ja kulttuurivientiä ja nähdä alojen edustajia esimerkiksi Tokion olympialaisissa.

– Olen puhunut bändien kanssa, että tulemme ensi vuoden aikana tekemään yllättäviäkin uusia juttuja. Nuoret artistit ovat start-up-yrittäjiä.

Kiinnostus musiikkivientiin ei ole juristi Skinnarille uusi asia. 15 vuotta sitten hänellä oli Nokia Mobile Phones -yhteistyön lisäksi suomalaisia artisteja kansainvälistymään auttava yritys nykyisen Warner Music Finlandin toimitusjohtajan Mark Fryn kanssa.

Afrikka-strategia tulossa

Kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna 989 miljoonaa euroa.

Se on 0,41 % BKT:sta, kun pitkäaikainen tavoite on 0,7 %.

Viime vuonna osuus oli 0,36 % BKT:sta.

Hallitus lisää kehitysyhteistyömäärärahoja 84 miljoonalla eurolla vuodessa edellisen hallituksen tasoon.

Sen lisäksi hallitus on päättänyt antaa vuosille 2020–2022 kolme kertaluontoista 70 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta. Seuraavan kolmen vuoden aikana kehitysyhteistyöhön käytetään siis vuosittain 154 euroa enemmän rahaa kuin Juha Sipilän (kesk.) hallitus käytti.

Edellinen hallitus leikkasi kehitysapumäärärahoja 38 prosentilla.

Hallituksen Afrikka-strategia ensi vuoden syksyksi.

Kehityspolitiikan perustan muodostaa YK:ssa syyskuussa 2015 hyväksytty Kestävän kehityksen toimintaohjelma eli Agenda 2030.

Uusimmat