Uutiset

Villisikojen pannoitukset alkavat lähiviikkoina – EU-komissio vakuuttanut, ettei sikaruton torjunnasta tingitä edes korona-aikana

Pannoituksen avulla saatava tieto on tärkeää, jos sikarutto leviää Suomeen. Tiedon avulla voidaan määritellä riittävät varoetäisyydet ja -vyöhykkeet tautitapauksen ympärille ja arvioida tautitapauksen leviämisriskiä Suomessa.
Suomen villisikakannan keskimääräiseksi kooksi arvioitiin alkuvuonna noin 1 400 yksilöä. Kuva: Pekka Aho/Arkisto
Suomen villisikakannan keskimääräiseksi kooksi arvioitiin alkuvuonna noin 1 400 yksilöä. Kuva: Pekka Aho/Arkisto

Afrikkalaisen sikaruton (ASF) uhka ei ole hävinnyt mihinkään, vaan tauti leviää yhä Itä-Euroopassa.

Näin kertoo apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Liettuassa sikaruttoon on nyt huhtikuussa kuollut tuotantoeläimiä alueella, jossa tautia oli aiemmin vain villisioissa.

Aaltonen toteaa, että afrikkalaisen sikaruton virus voi olla jopa koronaa viheliäisempi, koska siihen on yritetty jo vuosia kehittää rokotetta ilman onnistumista.

Tietoa siitä, miten lähellä sikaloita villit eläimet kulkevat

Itärajan yli Suomeen tulevat villisiat ovat uhkatekijä taudin leviämiselle Suomeen.

Neuvotteleva virkamies Katri Levonen maa- ja metsätalousministeriöstä arvioi, että Suomen kannalta ASF-riski on ennallaan.

– Venäjällä Leningradin läänissä tautia on nyt onneksi vain Pietarin kaakkoispuolella.

Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa Suomen villisikakantaa, joka on Levosen mukaan jonkin verran pienentynyt.

Luken johtavan tutkijan Otso Huitun mukaan Suomessa aloitetaan villisikojen merkintäyritykset lähiviikkoina.

Villisikojen pantaseurannalla voidaan tuottaa tietoa villisian liikkumisesta ja sen potentiaalista Suomen oloissa.

– Tämä tieto on erittäin tärkeää siinä vaiheessa, jos afrikkalainen sikarutto Suomeen saapuu. Tiedon avulla voidaan määritellä riittävät varoetäisyydet ja -vyöhykkeet tautitapauksen ympärille ja arvioida havaitun tautitapauksen leviämisriskiä Suomessa, Huitu toteaa.

Tietoa saadaan myös muun muassa villisikojen liikkumisesta suhteessa sikatiloihin, mikä palvelee tilojen taudin torjuntatoimia.

– Lisätietoa kertyy lisäksi villisian aiheuttamista maataloustuhoista ja liikenneonnettomuusriskeistä, Huitu sanoo.

Hänen mukaansa Luke on varautunut 20 lähetinpannan ja muutaman kymmenen liimattavan lähettimen asettamiseen villisioille.

Vaikka ensimmäiset merkintäyritykset tehdään lähiviikkoina, pannoitukset painottuvat elokuusta keskitalveen. Niitä tehdään pääasiassa Kaakkois-Suomessa, mutta pyyntialue ulottuu itärajaa pitkin Pohjois-Karjalan puolelle.

Pannat ja lähettimet asennetaan pyyntiaitauksiin houkutelluille, nukutetuille eläimille. Panta on pudotettavissa etälaukaisulla. Pienille yksilöille karvoihin kiinnitettävä lähetin tipahtaa pois itsekseen ajan kanssa.

Kausityöntekijät maahan ilman eläinperäisiä tuliaisia

Taina Aaltosen mukaan EU-komissio on korostanut, että jos jostain joudutaan koronan vuoksi löysäämään, se ei saa olla ASF:n torjunta.

– Eikä myöskään lintuinfluenssan, jota myös on nyt jonkin verran esiintynyt EU-maissa.

Myös kaikki unionin jäsenmaat ovat vakuuttaneet, että sikaruton torjunnasta ei tingitä.

Sikaruton leviämisen riski voi koronan aiheuttamien koko EU-alueen liikkumisrajoitusten vuoksi olla jopa hieman pienentynyt. Toisaalta välttämätön henkilöliikenne sekä rahtiliikenne jatkuvat nytkin.

Tällä viikolla ulkomailta Suomeen tulleille maatalouden kausityöläisille on jaettu tietoa siitä, että eläinperäisiä tuliaistuotteita ei saa tuoda mukana.

Vailla rokotetta ja hoitokeinoa

Afrikkalainen sikarutto on sikojen, villisikojen ja minisikojen helposti leviävä verenvuotokuumetauti, jonka aiheuttaa ASF-virus.

Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen.

ASF-virukseen ei ole olemassa rokotetta eikä hoitokeinoa.

Tautia ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta uhka sen leviämisestä Suomeen on kasvanut. Sen leviäminen Suomeen olisi katastrofi suomalaiselle sianlihantuotannolle.

Afrikkalaista sikaruttoa on havaittu muun muassa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Slovakiassa, Belgiassa, Italiassa (Sardinia), Kreikassa, Venäjällä, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Ukrainassa ja Serbiassa.

Maailman suurimmassa sianlihan tuottaja- ja kuluttajamaassa Kiinassa ASF on aiheuttanut suurta vahinkoa. Tauti leviää yhä Kiinassa sekä muualla Kauko-idässä.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic