Uutiset

Villisikojen tehometsästys jäänyt toistaiseksi tussahdukseksi – Kymmeniä erityislupia vielä jakamatta ja saaliina vasta yksi sika

Kunnolla tositoimiin päästään vasta iltojen pimetessä, metsästäjäpiiristä arvioidaan.
Suurin osa Suomen villisikakannasta elää Kaakkois-Suomessa. Kuva: Reima Lampinen
Suurin osa Suomen villisikakannasta elää Kaakkois-Suomessa. Kuva: Reima Lampinen

Villisikojen tehometsästys on toistaiseksi ollut vaisua.

Lupa villisikojen metsästykseen poikkeusmenetelmin valonvahvistimien ja pimeänäkölaitteiden avulla Kaakkois-Suomessa on myönnetty vain 22 henkilölle, kun lupia olisi jaossa viisinkertainen määrä.

Metsästäjäliiton Kymen piirille myönnettyä lupaa poikkeusmenetelmälupametsästykseen voisi käyttää yhteensä 100 henkeä. Itä-Uudellamaalla tämä mahdollisuus olisi neljällä metsästäjällä.

Metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtajan Erkki Pentinniemen mukaan yötähtäinlaitteita käyttämällä on tähän mennessä saatu saaliksi vain yksi villisika ja 16 supikoiraa.

Hän arvioi, että kunnolla tositoimiin erikoislaitteiden kanssa päästään nyt syksyn pimetessä.

– Tälläkin viikolla on tullut lisäanomuksia lupa-asiaan liittyen, joten käyttäjämäärä kasvaa, hän toteaa.

– Metsästäjien laadukkaat kiikarit ovat riittäneet kevään ja kesän aikana. Täytyy muistaa, että kunnon valonvahvistimet ja pimeänäkölaitteet maksavat yli tuhannesta eurosta viiteentuhanteen, joten niitä ei kannata hankkia, jos niille ei ole käyttöä, Pentinniemi jatkaa.

Lännen Media uutisoi tammikuussa lupien myöntämisestä villisian poikkeusmetsästykseen.

Valonvahvistimen ja pimeänäkölaitteen käyttö on normaalisti metsästyslaissa kielletty.

Poikkeusluvat myöntävää Suomen Riistakeskus. Riistakeskuksen riistasuunnittelija Ohto Salo muistuttaa, että luvansaanti poikkeusmenetelmille vaatii merkittävää syytä.

Sellainen on afrikkalaisen sikaruton leviämisen estäminen itärajan takaa. Sikarutto voi siirtyä villisikojen mukana maasta toiseen, ja siitä on tehty havaintoja muun muassa Venäjällä. Ensimmäiset afrikkalaisen sikaruton tapaukset Pietarin alueella lähellä Suomea havaittiin jo vuonna 2009.

Maa- ja metsätalousministeriön yksikönpäällikön Vesa Ruusilan mukaan poikkeuslupien myöntäminen villisikojen metsästykseen on mahdollista jatkossa myös riistakeskuksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Myös ensi vuoden budjettiesityksessä villisikatutkimukseen ja tautiriskin torjuntaan on osoitettu euroja.

Riistakeskuksen Salo arvioi, että jos perusteita löytyy, niitä kyllä lupia sitten myönnetään.

Tihein villisikakanta Suomessa on juuri Kaakkois-Suomessa, sillä eläimet liikkuvat rajan yli Venäjän puolelta.

Kaakossa on tänä vuonna kaadettu niin sanotuilla normaalimenetelmillä yhteensä 260 villisikaa, kun koko maan yhteissaalis on 479 villisikaa. Viime vuonna vastaavaa luku koko maassa oli 524.

Eläinkanta siirtyy kuitenkin entistä enemmän myös länteen päin.

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Lepän (kesk.) tavoitteena on ollut Suomen villisikakannan pitäminen ennallaan tai jopa aiempaa pienempänä. Tärkeänä perusteena määrän kurissapitämiseen on juuri sikaruton leviämisen pelko. Se aiheuttaisi suoranaisen katastrofin suomalaiselle sianlihantuotannolle.

Pentinniemen mukaan Venäjän puolella Suomen rajan läheisyydessä on ollut viime aikoina tältä osin rauhallista, eikä tautihavaintoja ole nyt tehty.

Myös supikoiria on saanut metsästää tänä vuonna samoilla keinoin kuin villisikoja.

Nyt supikoiran luokitus on muuttunut haitalliseksi vieraslajiksi, ja sitä koskevat metsästysäännökset muuttuneet.

Vieraslajina se on käytännössä lainsuojaton.

Kaikessa metsästämisessä on kuitenkin noudatettava eettisesti hyväksyttävän metsästyksen periaatteita.

Niin pesukarhu, piisami, supikoira, minkki kuin rämemajavakin ovat Euroopan unionin kannalta merkityksellisiä haitallisia vieraslajeja, joiden kannat on pyrittävä hävittämään tai rajoittamaan niiden leviämistä.

Uusimmat