Uutiset

Näkökulma: Virolaiset ihmettelevät Suomen miljoonien eurojen maskitoilailuja – muistuttaa Viron 90-luvun rodeovuosista

Viro ja Suomi ovat koronakriisissäkin veljekset. Virossa ei ole vain ihailtu suomalaisten tehokkaita varotoimia.
Virolainen poliisi jakoi koronavirusohjeita autoilijalle Viron ja Latvian rajalla. Kuva: Valda Kalnina
Virolainen poliisi jakoi koronavirusohjeita autoilijalle Viron ja Latvian rajalla. Kuva: Valda Kalnina

Virossa on muistissa skandaalien täyttämä 1990-luku. Suomen huoltovarmuuskeskuksen pieleen mennyt maskitilaus Kiinasta ei kalpenisi edes siinä sarjassa.

Tallinnasta käsin on ollut hyvä vertailla naapurimaiden koronauutisointia. Viron merkittävin viikkolehti Eesti Ekspress omisti etusivunsa suomalaiselle hengityssuojatilaukselle. Skandaaliin liittyvät yrittäjät Tiina Jylhä, Onni Sarmaste ja Tape Valkonen esitettiin erittäin epäilyttävässä valossa.

Kokaiinia, amfetamiinia, veropetoksia, steroideja, kalliita autoja ja luksuskartanoita ilman mainittavia tuloja. Nämä ovat virolaisille tutun oloisia juttuja.

Jutun sävy oli suomalaisille irvaileva, jopa moralistinen. Siihen on ehkä varaa, sillä Viro näyttää saaneen sairastuneiden ja kuolleiden määrän ripeästi laskuun. Ennen korona-aikaa jatkuvissa skandaaleissa ja populistisissa riidoissa rypenyt hallitus on kyennyt keskittymään työhönsä pakon edessä.

Päivittäinen uusien sairaustapausten määrä on pudonnut huhtikuun alun vajaasta sadasta pariinkymmeneen.. Kauppakeskukset avataan, mutta alennusmyynnit kielletään. Koulujen ja päiväkotien avaamista pohditaan. Valtio kehottaa kuitenkin pysymään kotona.

Pikakarin rannalla alkaa kuitenkin olla taas ihmisiä. Kenelläkään ei ole kasvomaskia, mutta etäisyydet ovat edelleen kunnolliset. Kukaan edes harkitse koripallotelineiden tai leikkipuiston kokeilemista. Venäläisperhe on piknikillä, pyöräileviä lapsia riittää. Yksinäinen mies heittelee virveliä kahluusaappaissaan kahdenkymmenen metrin päässä vedessä.

Runoilija Jürgen Rooste kirjoitti virolaisessa Maalehdessä siitä, miten hyvin aktiivinen virolainen kulttuuri on löytänyt paikkansa netistä. Kulttuuria arvostava introverttikansa jotenkin sopii näyttöjensä ääreen seuraamaan konserttia, teatteria tai Jaan Pehkin ja Märt Avandin musiikin ja runouden kotikonserttia. Taide saattaa nyt tavoittaa jopa aiempaa paremmin kokijansa.

Virolaiset ovat mukautuvaisia

Olen seitsemän vuoden Virossa asumiseni aikana huomannut, että virolaiset ovat mukautuvaisia. Julkishallinto ja valtion johto ovat myös mukautuneet. Huolimatta valeuutisista, oikea tieto on saatu varsin hyvin välitettyä.

Huhtikuun alussa vain kolme prosenttia käytti väkevää alkoholia viruksen tuhoamiseksi ja viisi prosenttia vältteli ulkomaalaisia, vaikka tällaisiakin ohjeita oli keskustelupalstoilla levitetty.

Kuluttamisen trendit ovat Swedbankin kulutuksen tiedotuskeskuksen mukaan yleismaailmallisia ja ennustettavia: Virolle merkittävät matkailu-, majoitus- sekä kauneus- ja terveyspalvelut ovat raskaassa alamäessä, sisustus ja kuluttaminen ruokaan taas kasvavat. Vähävelkainen Viro kestänee iskun, mutta mikäli kriisi pitkittyy, turismista ja viennistä riippuvainen maa on pahoissa vaikeuksissa.

Tasapainotusrahasto säästeliäällä käytöllä

Vai onko? Lehdet kertovat miten pihavaja muutetaan työhuoneeksi, miten kansalliskirjaston kirjoja voi tilata pakettiautomaatteihin ympäri maan. Jopa koronaepidemian kaltaisiin poikkeusoloihin vuonna 1997 perustettu tasapainotusrahasto on ollut kovin säästeliäällä käytöllä ja sen varoja on syöty talouden tukitoimenpiteisiin vain prosentin verran.

Näin ymmärtää, miten virolaiset ihmettelevät suomalaisten miljoonaluokan sähläystä kasvomaskien ja Virossa asuvien epämääräisten yrittäjien kanssa. Se muistuttaa omista 90-luvun rodeovuosista.

Kirjoittaja on Virossa asuva suomalainen kirjailija ja kustantaja.

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic