Uutiset

Viron tuleva pääministeri Kaja Kallas seurasi politiikan tekemistä jo lapsena – "Uhka ei ole kadonnut minnekään, se on ihan naapurissa"

Viron uudeksi pääministeriksi on nousemassa ensimmäistä kertaa nainen. Kallas antoi viime lokakuussa Lännen Medialle haastattelun, joka julkaistaan nyt uudelleen.
Kaja Kallas jätti pestinsä Brysselin europarlamentissa ja palasi Tallinnaan johtamaan oppositioon ajautunutta reformipuoluetta. Kuvaaja: ESTONIAN REFORM PARTY HANDOUT
Kaja Kallas jätti pestinsä Brysselin europarlamentissa ja palasi Tallinnaan johtamaan oppositioon ajautunutta reformipuoluetta. Kuvaaja: ESTONIAN REFORM PARTY HANDOUT

Tallinnassa paistaa syksyn aurinko. Sadat suomalaisturistit kiirehtivät kauppoihin ja pippuripihville vanhankaupungin ravintoloihin.

Naapurimaan kehitystä ihaillaan ja hintojen nousua siunaillaan.

Muutaman kivenheiton päässä Tõnismäellä, oikeistoliberaalin reformipuo­lueen puoluetoimistolla puhutaan asioista, jotka huoleton turisti mieluiten unohtaisi.

Pohditaan tuulten tuivertaman pikkuvaltion kohtaloa, demokratian uhkia ja kansallista kuolemanpelkoa.

Mutta myös lauhkeampia aiheita – veroja ja viinan hintaa.

Kaja Kallas puskee läpi elämänsä kiireisintä syksyä.

Nelikymppinen poliitikko jätti pestinsä Brysselin europarlamentissa ja palasi Tallinnaan. Nyt hän johtaa oppositioon ajautunutta mahtipuoluetta ja vetää viikko viikolta kiihtyvää vaalikampanjaa.

Maaliskuussa odottavat riigikogun eli parlamentin vaalit, joista politiikan tarkkailijat povaavat ratkaisevia – ehkä jopa kohtalokkaita. Viron suunta määritellään kauaksi tulevaisuuteen.

Mahti-isän juristitytär perii valtakunnan?

”Häät kalastajakylässä”.

Viron suurimman juorulehden kansikuva julistaa Kaja Kallaksen ja sijoituspankkiiri Arvo Hallikin tuoretta onnea.

Hääkuvat on otettu Jumindan niemen syystuulessa, 65 kilometrin päässä Tallinnasta, ”vaahtopäisen avomeren tuntumissa, paikassa, joka neuvostoaikana oli suljettua rajavyöhykettä”, Kroonika-lehti kuvailee.

Miehityshistoria on yhä sen verran lähellä, että se pompahtaa esiin jopa seurapiiriuutisissa.

Myös Kallaksen ensimmäiset häät vuosituhannen alussa Kadriorgin puiston joutsenlammella raportoitiin tarkoin.

Media on pysytellyt naisen kintereillä alusta lähtien. Syynä on perhetausta. Kaja Kallaksen Siim-isä on Viron mahtimiehiä.

Kaja todisti politiikan tekemistä jo pikkutyttönä. Häntä ei häädetty keittiönpöydän äärestä, kun Lennart Meri, Edgar Savisaar ja kumppanit ilmestyivät Kallaksille pitämään palaveria.

Ensin maalle puuhattiin itsenäisyyttä, sitten omaa rahaa.

Sittemmin Siim Kallas on tehnyt historiaa reformipuolueen perustajana, pääministerinä, keskuspankin johtajana ja eurokomissaarina.

Pari vuotta sitten oli tipalla, ettei Kallaksesta tullut presidenttiä. Yrityksen kaatoi oman puolueen sisällä puhjennut eripura.

Puoluevalinta selvä

Kun Kaja Kallas itse lopulta vuonna 2010 jätti juristin ammatin ja asettui ehdolle parlamenttivaaleissa, oli puoluevalinta itsestään selvä.

Siim-isän luoma markkinaliberalistinen reformipuolue on ollut vallassa suurimman osan itsenäisyysvuosista. Myös Kaja Kallas, markkinaoikeuden ekspertti, jaksaa uskoa, että köyhyys poistuu vapaan kapitalismin konstein.

Aivan viime vuodet reformipuolue on kuitenkin virunut oppositiossa samalla kun Jüri Rataksen johtama totuttua vasemmistolaisempi hallitus on pyrkinyt kajoamaan jopa arvoista pyhimpään – tasaveroon.

Maaliskuussa nähdään, palauttaako Kaja Kallas puolueensa valtaan. Poliittinen peli käy nyt niin kuumana, että tuore pariskunta vietti meren rannalla vain päivän. Sitten palattiin töihin Tallinnaan.

Media on pysytellyt Kaja Kallaksen kintereillä aina. Hänen molemmat häänsä raportoitiin tarkoin. Kuvaaja: Toomas Volmer
Media on pysytellyt Kaja Kallaksen kintereillä aina. Hänen molemmat häänsä raportoitiin tarkoin. Kuvaaja: Toomas Volmer

Maantiedettä ei pääse pakoon

Viro ei pääse pakoon maantiedettä. Maa on pieni ja melkein mahdottomassa paikassa, arvaamattoman Venäjän kyljessä. Kansallinen kuolemanpelko jomottaa pysyvästi takaraivossa.

Kauhut unohtuivat hetkeksi vuonna 2014, kun Barack Obama julisti Tallinnassa, ettei Viro enää koskaan jää yksin. Trumpin kaudella turvallisuudentunne on jälleen järkkynyt.

– Uhka ei ole kadonnut minnekään. Se on ihan naapurissa, Kaja Kallas sanoo.

Silti hän ei usko, että virolaiset eläisivät arkeaan pelon vallassa.

– Nyt on mietittävä entistä enemmän, mitä voimme tehdä itse. Liittolaisten apu ei ole vastaus kaikkeen.

Kallas on tyypillinen virolainen. Hän lukee paljon ja ottaa tuon tuostakin puheeksi ajankohtaisen kirjan.

Keskustelu Trumpista kääntyy Erik Larssonin teokseen In the Garden of Beast. Siinä katsotaan vuoden 1933 Saksaa Yhdysvaltojen tuolloisen suurlähettilään silmin.

– Moni uskoi, ettei Hitleriä tarvitse pelätä. Saksan virkakoneisto pitäisi huolen, ettei politiikka riistäydy mielipuoliseksi.

– Samalla tavalla uskotaan nyt Yhdysvalloissa. Mutta voiko uskoon tuudittautua?

Kaja Kallas ei peittele huolta. Tähän asti Yhdysvallat on tajunnut koko maailmaa koskevan vastuunsa. Trumpin kaudella taju on sysätty syrjään.

Poliitikon tehtävä ei Kallaksen mielestä kuitenkaan ole huolien lietsominen vaan toivon levittäminen.

Kannattaa valaa luottamusta eurooppalaisiin arvoihin. Siis kansanvaltaan, sananvapauteen, oikeuslaitokseen ja markkinatalouteen.

Putinilla ja äärioikeistolla yhteistä

Juuri nyt Virossa nostaa rajusti suosiotaan aivan päinvastainen näkemys. Viron konservatiivinen kansanpuolue EKRE pelottelee äänestäjiä maahanmuutolla, homoilla, Euroopan unionilla ja venäjänkielisten salaliitolla.

Puolueen ideologia on sukua liikkeille, jotka kampittavat demokratiaa ja oikeusvaltiota Puolassa ja Unkarissa.

EKRE on näennäisesti tiukan isänmaallinen puolue.

Kun venäjänkielinen upseeri jäi äskettäin kiinni vakoilusta, puolue vaati kaikkia vastuullisissa tehtävissä palvelevia venäjänkielisiä lojaalisuustestiin.

Kaja Kallaksen mielestä kokonaisen väestöryhmän syyllistäminen on järjetöntä.

– Vakoilusta on jäänyt kiinni niin viron- kuin venäjänkielisiä. Yhteistä kaikille on kuitenkin miessukupuoli. Miksemme siis vaadi kaikkia miehiä erikoistarkkailuun, Kallas ironisoi.

Äärikansallismielinen EKRE on suuri poliittinen paradoksi. Se lietsoo vastakkainasettelua ja pelaa lopulta Putinin pussiin.

Kallas vetoaa jälleen tuoreeseen kirjaan.

Timothy Snyderin The Road to Unfreedom kannattaisi kaikkien lukea. Se osoittaa Putinin ja Euroopan äärioikeiston ajattelun identtisyyden.

EKRE:n kannattajat kieltäytyvät näkemästä yhteyttä.

– Jos puhut heille tästä, saat vihat niskoillesi. Hyvä etteivät käy fyysisesti kimppuusi.

Olut kallistui, suomalaisia vähemmän baareissa

Kallaksen puolue uskoo liberalismiin myös taloudessa.

Veroja hän ei rakasta, ei myöskään alkoholiveroa, jota nykyinen hallitus on erityisesti sosialidemokraattien tahdosta tomerasti korottanut.

Oluttuopin hinta onkin jo noussut sen verran, että Tallinnan baareissa valitellaan suomalaisten katoamista. Kun myynti laskee, on valtion budjettiin repeytynyt 180 miljoonan euron aukko.

Kallas on oppositiojohtaja, ja toimenkuvaan kuuluu hallituksen uuttera arvostelu. Pääministeri Jüri Rataksen kolmen puolueen koalition syntilista on pitkä.

Pahinta on ”verojärjestelmän pilaaminen”.

– Ihmisten tyytymättömyys valtion toimiin on kasvussa ja se on huolestuttavaa.

– Virolaiseen mentaliteettiin ei kuulu autojen polttaminen. Sen sijaan puidaan nyrkkiä taskussa, käydään ostamassa saunaoluet Latviasta ja otetaan taas yhä useammin palkka pimeästi.

– Kun kansa jupisee, laskee myös puolustustahto, Kallas sanoo.

Mielipidetiedustelut eivät kaikin osin tue Kallaksen näkemyksiä hallituksen kehnoudesta.

Istuvan pääministerin suosio on viime aikoina ollut kasvussa. Maltillisesti esiintyvä Ratas on saanut keskustapuolueen maineen kohentumaan itsevaltaisen ja Kremlin-mielisen Edgar Savisaarin pitkän valtakauden jälkeen.

Tulossa ovat tiukat vaalit ja niiden jälkeen hankala vääntö hallituksesta.

Kallaskin tietää, että lopputuloksena saattaa olla ideologisesti epäpyhä liittoutuma.

Siksi ketään ei kannata tässä vaiheessa sulkea pelistä ulos. Ei edes äärikansallismielistä oikeistoa.

 

Uusimmat

Fingerpori

comic