Uutiset

Virossa syyskuussa vieraileva paavi Franciscus korostaa köyhyyden tavoittelua – Asuu edeltäjiään vaatimattomammin Vatikaanin vierastalossa

-Ei ole mitään erityistä syytä tai poikkeuksellista tapahtumaa, jonka vuoksi paavi tulee vierailulle Viroon. Kysymys on ainakin virolaisten mielestä siitä, että paavi haluaa vierailulla tukea pieniä katolisia yhteisöjä ja kirkkoja ja niiden kansallista kasvamista ja identiteettiä, kertoo Helsingin katolisen hiippakunnan viestintäosaston johtaja Marko Tervaportti.

Paavi Franciscus vierailee Virossa 25. syyskuuta.

Virossa on joitakin tuhansia roomalaiskatolisia eli vähemmän kuin Suomessa, jossa on virallisesti noin 15 000 roomalaiskatolista.

Edellisen kerran paavi eli silloin Johannes Paavali II vieraili Virossa vuonna 1993.

-Katolinen kirkko Virossa on pieni, koska suuri joukko virolaisista on protestantteja tai kirkkoon kuulumattomia. Virossa on entisen Neuvostoliiton alueelta tulleita katolisia kuten valkovenäläisiä ja ukrainalaisia. Kirkon jäseninä on myös paljon puolalaisia, Tervaportti kertoo.

-Kirkko muodostuu siellä eri kansallisista ryhmistä, joilla on aika voimakkaat uskonnolliset identiteetit, vaikka kaikki ovat katolisia. Erilaisten kulttuurien yhteensovittaminen on työlästä. Samahan on toki Suomessa, meilläkin vähän vajaa puolet jäsenistä on suomalaistaustaisia ja suurempi osa katolista populaatiota on eri puolilta maailmaa.

Suomen ja Viron katolisilla kirkoilla on ollut Tervaportin mukaan yhteyksiä jo neuvostoaikana.

-Kun Virossa ei vielä ollut edes omaa katolista piispaa, katolinen piispa Suomesta on käynyt Virossa suorittamassa tiettyjä kirkollisia toimia, jotka ovat olleet välttämättömiä kirkon elämän mahdollistamiseksi siellä.

Suomen katolisillekin paavin Viron-vierailu on merkittävä. Tervaportin mukaan suomalaisille on iloinen asia päästä osallistumaan paavin messuun Virossa.

-Seurakuntien matkoille on ilmoittautunut jo nelisensataa ihmistä ja lisäksi nuorten retkelle toista sataa. Sen lisäksi paavin messuun Virossa voi rekisteröityä itsenäisesti.

Suomessa paavi Johannes Paavali II kävi vuonna 1989 Pohjoismaiden vierailun yhteydessä ja se on paavin ainoa vierailu Suomessa.

-Paavi kävi pari vuotta sitten Ruotsissa ja nyt Virossa ja muissa Baltian maissa. Kun katsotaan maailmankarttaa, niin olisi eriskummallista, jos hän tekisi kolmannen vierailun lähiaikoina taas Pohjois-Eurooppaan, Tervaportti vastaa kysymykseen, voidaanko paavia odottaa lähitulevaisuudessa myös Suomeen.

Minkälainen paavi argentiinalainen Franciscus oikein on?

-Paavi on aikaisempaa korostuneemmin tuonut esille katolisen kirkon maailmanlaajuisuutta siinä merkityksessä, että kaikkia katolisuudessa tärkeitä asioita ei päätetä Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. Katolisuus on kasvava uskonto Aasian maissa ja Afrikassa.

Latinalainen Amerikka on jo vanhastaan useita satoja vuosia ollut selkeästi katolinen maanosa.

-Hän on tuonut kolmannen maailman ja länsimaiden ulkopuolisen maailman katolisuuden esille paremmin kuin on aikaisemmin osattu tuoda. Yksi syy on tietysti se, että hän on Argentiinasta eikä Euroopasta.

Viime vuosina jäsenmäärä Aasiassa ja Afrikassa on kasvanut, esimerkiksi Etelä-Koreassa katolinen kirkko on Tervaportin mukaan saanut paljon uusia jäseniä.

Tervaportin mukaan Franciscus on spontaani paavi verrattuna aikaisempiin paaveihin, jotka ovat olleet sanoissaan ja teoissaan varovaisempia.

-Mitään vallankumousta Franciscus ei spontaaniudestaan huolimatta tee, vaan hän on sanonut olevansa kirkon uskollinen poika.

Spontaanius on tullut esiin paavin lausunnoissa.

-Media on tulkinnut niitä suuriksi uudistuksiksi ja radikaalimmaksi kuin on tarkoitettukaan. Vatikaanin virastot ovat palanneet asiaan jälkikäteen ja sanoneet, että paavi aidosti ja oikeasti ei sanonut niin, vaan tarkoitti että… Hän ei ole niin Vatikaanin kasvatti, että olisi oppinut käyttämään kieltä, joka on kirkon johtajalle odotettavissa olevaa.

Tervaportin mukaan Franciscus on nostanut painopistealueeksi kirkon julkisuuskuvassa enemmän köyhyyden tavoittelun ja nostanut esiin pienen ihmisen asian. Puheiden lisäksi tämä tulee esiin muun muassa siinä, että paavi ei asu Vatikaanissa apostolisessa palatsissa vaan paljon vaatimattomammassa Vatikaanin vierastalossa.

– Hän syö siellä ihmisten kesken, eikä missään omassa hienossa ruokasalissa. Hän on halunnut välttää prameutta ja juhlallisuutta.

Asiasanat

Uusimmat