Uutiset

Voiko opetuksesta ja koulutuksesta vastaavana ministerinä toimia ammattikoulupohjalta?

Vasemmistoliiton puoluehallitus esittää opetusministeri
Jussi Saramo valittiin Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtajaksi marraskuussa 2019. Kuva: Matias Honkamaa
Jussi Saramo valittiin Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtajaksi marraskuussa 2019. Kuva: Matias Honkamaa

Voiko opetuksesta ja koulutuksesta vastaavana ministerinä toimia ammattikoulupohjalta?

Kysymys nousi ajankohtaiseksi, kun Vasemmistoliiton puoluehallituksen selvä enemmistö esitti sunnuntaina opetusministeri Li Anderssonin vanhempainvapaan sijaiseksi ensimmäisen kauden kansanedustajaa Jussi Saramoa.

Saramo, 41, on koulutukseltaan datanomi. Se on toiseen asteen tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto eli puhekielessä ammattikoulututkinto.

Ennen datanomiopintoja Saramo kävi lukiota, mutta se jäi kesken.

Saramon alhainen koulutustaso on herättänyt keskustelua etenkin sosiaalisessa mediassa.

Hänen valintansa pätkäministeriksi ei ole kuitenkaan vielä varmaa. Anderssonin sijaisen valitsee eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston yhteiskokous. Yhteiskokouksen ajankohta on vielä auki.

Ylen tietojen mukaan osa puolueväestä haluaisi Anderssonin sijaiseksi Paavo Arhinmäen. Ylen mukaan Arhinmäki ei ole vastannut pyyntöön myöntävästi eikä kieltävästi.

Suomen laki ei aseta minkäänlaisia koulutusvaatimuksia ministerin tehtäviin.

– Aiemmin perustuslaissa on maininta, että oikeusministeriltä vaaditaan oikeustieteellistä korkeakoulututkintoa. Tämäkin vaatimus poistui uuden perustuslain myötä vuonna 2000, Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari muistuttaa.

Uuden perustuslain aikana oikeusministerinä on ollut kaksi henkilöä, joilla ei ole oikeustieteellistä yliopistotutkintoa: Leena Luhtanen (2005–2007) ja Jari Lindström (2015–2017). Luhtanen on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri, Lindström laborantti.

Ruostetsaari ei pidä mahdollisena, eikä edes järkevänä säätää ministerin tehtäviin koulutusvaatimuksia.

– Ministeri ei ole oman hallinnonalansa erikoisasiantuntija, vaan kysymyksessä on poliittinen johtotehtävä. Ministerit ovat kansanedustajia ja kansanedustajat edustavat kansaa. Siellä on, ja pitääkin olla, monenlaista elämänkokemusta sekä koulutus- ja ammattitaustaa. Jos ministereiksi noustaisiin vain yhtä koulutus- ja ammattiputkea pitkin ilman variaatioita, se ei olisi hyvä asia.

– Oman hallinnonalan tuntemisesta on ministerille hyötyä, mutta se ei ole vain koulutuskysymys. Ministeriksi pätevöidytään tyypillisesti poliittisen kokemuksen sekä kunnallisten luottamustoimien ja järjestökokemuksen kautta, Ruostetsaari näkee.

Hän kiinnittää koulutuksen sijaan huomiota siihen, että Saramo on vasta ensimmäisen kauden kansanedustaja.

– Puolueensa varapuheenjohtajana hän on ollut mukana hallitusneuvotteluissa ja olisi siten Vasemmistoliitolta luonnollinen valinta. Varapuheenjohtaja pystyy viemään puolueensa poliittisia ajatuksia eteenpäin, mikä on puolueelle tärkeä asia.

– Senioriteetti on menettänyt politiikassa merkityksensä. Ministerin tehtävät eivät ole enää palkinto puolueen pitkästä ja uskollisesta palvelemisesta, Ruostetsaari sanoo.

Korkeakoulu- tai ylioppilastutkinnon puute ei ole ministerille mitenkään poikkeuksellinen piirre.

Nykyisessä hallituksessa ylioppilastutkinto puuttuu myös maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä (kesk.) sekä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselta (vas.). Leppä on koulutukseltaan maanviljelysteknikko ja Pekonen lähihoitaja.

Akateeminen loppututkinto puuttuu lisäksi ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.), pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistilta (rkp) sekä kuntaministeri Sirpa Paaterolta (sd.).

Miten suomalaisten ministerien koulutustaso vertautuu muuhun Eurooppaan?

– Minun tietääkseni asiaa ei ole tutkittu Suomessa. Mielikuvien tasolla sanoisin, että Suomen tilanne on tässä mielessä aika tyypillinen: ministerien koulutustaso on noussut, mutta edelleen siellä on sijaa sosiaaliselle liikkuvuudelle, Ruostetsaari arvioi.

Jos ministeri ei tunne omaa hallinnonalaansa erityisen hyvin, virkamiesten valta korostuu – totta vai tarua?

– Varmasti se pitää paikkansa. Alaan vihkiytymätön on enemmän asiantuntijoiden armoilla, Ruostetsaari näkee.

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic