Uutiset

Voiko tämä mies vielä kääntää koko Yhdysvaltain presidenttikisan?

Floridan senaattorin Marco Rubion esivaalitie katkesi rökäletappioon kotiosavaltiossa tiistaina. Ohion kuvernööri John Kasich sen sijaan piti pintansa ja otti ensimmäisen esivaalivoittonsa kotikentällään.

Republikaanien presidenttikisassa on siis jäljellä enää kolme miestä: miljardööri Donald Trump, Texasin senaattori Ted Cruz ja Kasich.

Sekä rasistinen ja populistinen Trump että vauhko ja kokematon Cruz aiheuttavat näppylöitä republikaanipuolueen johdolle. Trump ei ole koskaan ollut poliittisessa virassa. Cruz on edustanut Texasia Washingtonissa eli valtakunnan kentillä vasta muutaman vuoden. Molempien olisi vaikea voittaa Hillary Clintonia, ja etenkin Trump ajautuisi presidenttinä vaikeuksiin sekä kotimaassa että ulkomailla.

Kasich taas on monessa mielessä vastaus perinteisten republikaanien toiveisiin.

Mikä mies on Kasich?

Kasich, 63, on ollut mukana politiikassa vuodesta 1978, jolloin hän voitti paikan Ohion osavaltion senaatista. Kasich oli tuolloin vain 26-vuotias.

Vuodet 1983–2001 Kasich istui Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneessa. Ohion kuvernööriksi hän nousi 2011.

Lisäksi Kasich on kunnon konservatiivi: hän vastustaa aborttia ja ajattelee, että avioliitto on tarkoitettu naiselle ja miehelle. Hän ei silti vauhkoa aiheella – liitot on laki sallinut, joten eteenpäin, ajattelee Kasich. Hän on kahden tyttären isä ja uskonnollinen.

Hän tunnustaa ilmastonmuutoksen, mutta ei näe syytä palvoa ympäristöä. Hän on pyrkinyt rajoittamaan ammattiliittojen valtaa. Hän vastustaa presidentti Barack Obaman terveydenhuoltouudistusta, mutta on laajentanut terveyspalveluita ”Obamacaren” nojalla omassa osavaltiossaan.

Ulkopolitiikassa Kasich on tiukka. Toisin kuin Obama, hän lähettäisi maajoukkoja taistelemaan terroristijärjestö Isisiä vastaan. Hän ei ottaisi maahan syyrialaispakolaisia – mutta Trumpin suunnitelmia muurin rakentamisesta Meksikon rajalle hän pitää typerinä.

Onko hänellä mahdollisuuksia?

Kasichilla on vain 138 puoluekokousedustajaa eli delegaattia Trumpin 621 delegaattia vastaan. Onko hänellä mitään mahdollisuuksia presidenttiehdokkaaksi?

On, vaikkakin hyvin heikot.

Kasichin kampanja laskee toivonsa siihen, että Trump ei saa kerättyä delegaattienemmistöä kesäkuun 7. päivä päättyvän esivaalikauden aikana. Silloin ehdokasvalinta jäisi puoluekokouksen tehtäväksi.

Jo nyt Kasichin 66 delegaatin voitto Ohiossa hankaloittaa Trumpin tehtävää: hänen pitäisi seuraavissa vaaleissa voittaa noin 54 prosenttia delegaateista saadakseen enemmistön.

Useimmissa tulevissa esivaaleissa ehdokkaat saavat delegaatteja suhteessa äänimäärään, joten jokainen ehdokas voi siis yhä kerätä lisää delegaatteja.

Kasichin taktiikka on napsia ääniä muun muassa Pennsylvaniassa ja Kaliforniassa ja kerätä puolue-eliitin tukea. Näin Kasich voisi yrittää vakuuttaa puoluekokousedustajille, että hän on kuitenkin parempi voittamaan varsinaisen vaalin kuin Trump tai Cruz.

Kasichin puolesta on kampanjoinut esimerkiksi vuoden 2012 republikaanien presidenttiehdokas Mitt Romney.

Jos kisa jää auki, puoluekokouksessa äänestetään, kunnes voittaja on selvillä.

Republikaaneilla on sääntö, jonka mukaan presidenttiehdokkaaksi valittavan on pitänyt voittaa ainakin kahdeksan osavaltiota. Tätä voidaan kuitenkin muuttaa vaikka vain pari päivää ennen puoluekokousta, kuten esimerkiksi uutiskanava ABC:n muistuttaa.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Seuraavat esivaalit ovat 22. maaliskuuta. Tuolloin äänensä antaa esimerkiksi Arizona.

Republikaanien johdon pitäisi nyt päättää, heittäytyvätkö he Trumpia vastaan Cruzin tueksi vai yrittävätkö he kikkailla loput esivaalit niin, että todellinen valinta tehdään vasta puoluekokouksessa. Tässä on riskinsä: Trumpilla on aitoa kannatusta, ja hänen sivuuttamisensa suututtaisi suuren määrän ihmisiä.

Puoluekokouksessa ratkottava kisa jättää väistämättä jälkensä myös koko puolueeseen. Miten verissä päin viimeiseen asti riidellyt puolue saadaan yhdistettyä demokraattien ehdokasta vastaan?

Kiinnostavaa on sekin, kenen tueksi Rubio lopulta asettuu ja kuinka suurelta osin hänen tukijansa ryhmittyvät nyt Cruzin tueksi. Joidenkin mielipidetiedustelujen mukaan suurin osa tukisi Cruzia, mutta liki kolmasosa voisi valita myös Kasichin.

Itse asiassa edellinen vasta puoluekokouksessa valittu ja presidentinvaalit voittanut ehdokas oli demokraatti Franklin Roosevelt. Vuosi oli tuolloin 1932.tkö he kikkailla loput esivaalit niin, että todellinen valinta tehdään vasta puoluekokouksessa. Tässä on riskinsä: Trumpilla on aitoa kannatusta, ja hänen sivuuttamisensa suututtaisi suuren määrän ihmisiä.

Mitä historia opettaa tiukoista kisoista?

Edellisen kerran republikaanit ovat aloittaneet puoluekokouksensa ilman selvää ehdokasta vuonna 1976. Tuolloin Gerald Ford kuitenkin voitti jo ensimmäisessä äänestyksessä. Yhtä äänestyskierrosta enempää ei ole tarvittu ainoassakaan puoluekokouksessa sitten vuoden 1952 demokraattien puoluekokouksen.

Vuoden 1952 kokous näytti, miten tärkeitä henkilökohtaiset suhteet ovat erittäin tiukassa tilanteessa.

Kokouksen alkaessa yhdelläkään ehdokkaalla ei ollut enemmistöä puoluekokouksen alkaessa. Kokouksen ensimmäisellä äänestyskierroksella enemmistön äänistä sai Estes Kefauer. Sama jatkui toisella kierroksella.

Sen jälkeen seurasi illallinen.

Kolmannella kierroksella vaaka oli jo Adlai Stevensonin puolella.

Illallisen aikana Stevensonia tukeva presidentti Harry Truman ja muut voimamiehet yksinkertaisesti puhuivat (ja ilmeisesti vaihtokauppasivat) tukijat Stevensonin taakse, muistelee Time-lehti.

Stevenson hävisi lopulliset vaalit.

Vuonna 1940 republikaanien puoluekokouksessa oli vastaava tilanne: kolme ehdokasta, kenelläkään ei enemmistöä. Kuuden äänestyskierroksen jälkeen voittajaksi nousi

Wendell Wilkie. Hänkään ei päässyt presidentiksi.

Fakta: Tiistain voittajat

Florida: Demokraatit Hillary Clinton, republikaanit Donald Trump.

Ohio: Demokraatit Clinton, republikaanit John Kasich.

Pohjois-Carolina: Clinton, Trump.

Illinois: Clinton, Trump.

Missouri: Laskenta kesken, Clinton ja Trump johdossa.

Asiasanat

Uusimmat